03.03.2017

Seitsemän Pohjoismaiden välistä rajaestettä poistettiin vuonna 2016

Pohjoismaiden väliltä poistettiin viime vuonna seitsemän rajaestettä rajaesteneuvoston painostettua hallituksia löytämään niihin ratkaisut. Muun muassa ulkomailla työskennelleiden suomalaisten oikeus aikuiskoulutustukeen on nyt turvattu.

Noin 65 000 pohjoismaalaista asuu yhdessä Pohjoismaassa ja työskentelee toisessa. Pohjoismaiset rajatyöntekijät kasvattavat Pohjoismaiden taloutta vuosittain yhteensä 5,3 miljardilla eurolla, minkä lisäksi maat säästävät työttömyyskorvauksissa miljoonia. Suomesta toiseen Pohjoismaahan pendelöi päivittäin 10 400 henkilöä. Vaikka Pohjoismaat ovat integroineet työmarkkinoitaan aina 1950-luvulta lähtien, on esteitä yhä olemassa ja uusia syntyy jatkuvasti.

Rajaesteneuvosto on saanut Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi torjua rajaesteitä, jotka jarruttavat työntekoa ja kasvua Pohjoismaissa. Rajaesteneuvosto valitsee rajaesteiden joukosta tärkeimmät, joihin pyritään löytämään ratkaisu asianomaisissa ministeriöissä.

Työn tuloksena vuonna 2016 saatiin poistettua seitsemän rajaestettä ja helpotettua muun muassa ruotsalaisten moottorikelkkailijoiden, nuorten islantilaisten työnhakijoiden, akateemisesti koulutettujen grönlantilaisten ja norjalaisten työkoneenkuljettajien liikkuvuutta.
Suomalaiset, jotka ovat työskennelleet ulkomailla viimeisen kahdeksan vuoden aikana, ovat aiemmin menettäneet oikeutensa aikuiskoulutustukeen, mutta tämä rajaeste on nyt ratkaistu.

– Rajaesteneuvoston työssä ei ole kyse suurpolitiikasta vaan pragmaattisesta tavasta edistää suurta visiota: tehdä Pohjoismaista maailman integroitunein alue, sanoo kuluneena vuonna rajaesteneuvoston puheenjohtajana toiminut Risto E. J. Penttilä.

Rajaesteneuvoston työn ansiosta vuonna 2016 poistettiin seuraavat esteet:
• Yritysten, jotka vievät työkoneita Norjaan, ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa etukäteen Norjaan.
• Ruotsalainen moottorikelkan ajolupa hyväksytään nyt Norjassa.
• Henkilö, joka on työskennellyt ja saanut työkyvyn heikennyttyä maksettavaa korvausta (arbeidsavklaringspeng) Norjassa, voi olla oikeutettu ilmoittautumaan työttömyyskassaan Ruotsissa.
• Islantilaiset nuoret saavat matkustaa EU-maihin säilyttäen oikeutensa työttömyyskorvaukseen tai toimeentulotukeen.
• Ulkomailla jonkin aikaa työskennelleet suomalaiset voivat olla oikeutettuja aikuiskoulutustukeen Suomessa.
• Työ sen varmistamiseksi, että Grönlannissa hankittu koulutus hyväksytään muissa Pohjoismaissa, on käynnistynyt.
• Pohjoismaiden tilastoviranomaiset ovat aloittaneet yhteistyön kehittääkseen raja-alueiden tilastotietoja, mikä tulee helpottamaan rajaesteiden tunnistamista ja arvioimista. Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista on varattu määrärahoja sen tilastoimiseen, miten ihmiset liikkuvat rajojen yli työn tai opiskelun vuoksi.

Vuonna 2016 rajaesteneuvosto poisti myös viisi rajaestettä, joita hallitusten mukaan ei voida ratkaista. Nämä poistetaan rajaesteneuvoston työlistalta ja tilalle otetaan sellaisia esteitä, joita neuvosto voi ryhtyä viemään eteenpäin.

– Rajaesteneuvoston työn haasteena ovat usein sosiaaliset oikeudet ja verokysymykset. Työntekijöiden, opiskelijoiden ja eläkeläisten tulisi toisin sanoen voida muuttaa maasta toiseen säilyttäen samalla etuutensa. Meidän tulee myös helpottaa nuorten elämää tunnustamalla ammattitutkinnot vastavuoroisesti Pohjoismaissa. Näihin tulen keskittymään vuoden 2017 aikana, sanoo rajaesteneuvoston tämänvuotinen puheenjohtaja Svein Ludvigsen.

Rajapendelöinnin vaikutus Pohjoismaiden talouteen Juutinrauman instituutin (Øresundsinstituttet) laskelmien mukaan:

NMRsu

Rajaesteneuvoston vuoden 2016 vuosikertomuksesta löytyy lisätietoa kaikista 29 rajaesteestä, joiden parissa neuvosto työskenteli vuoden aikana.

Rajaesteneuvoston työhön liittyviä kysymyksiä ja kommentteja voi esittää seuraaville henkilöille:

Claes Håkansson, rajaesteneuvoston sihteeristö: + 45 29 69 29 20
Svein Ludvigsen, rajaesteneuvoston puheenjohtaja vuonna 2017: fisksl@frisurf.no

 

Siirry "Ajankohtaista"-sivulle