Lehdistötiedote 28.10.2009

ESITUTKIMUS TUULIVOIMAN JA MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN YHTEENSOVITTAMISEN HYÖDYISTÄ

Suomi ja Ruotsi ovat EU-direktiivin kautta sitoutuneet lisäämään uusiutuvan energian käyttöä 20 % ja vähentämään päästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä. Pohjoismaiden ministerineuvosto on kiinnittänyt huomiota ilmastokysymykseen myöntämällä varoja uusiutuvan energian käyttöä edistäville hankkeille. Merenkurkun neuvosto on todennut, että uusiutuvan energian kehittäminen ja vakiinnuttaminen on ajankohtaista Pohjanmaalla ja Västerbottenissa. Pohjanmaalla on Pohjoismaiden suurin energiaklusteri, joka valmistaa mm. tuulivoimaloiden generaattoreita ja myös kokonaisten tuulivoimaloiden valmistus on suunnitteilla. Tuulivoimapuistojen perustaminen on Ruotsin Västerbottenissa ja Norrbottenissa täydessä vauhdissa; esimerkkinä voidaan mainita Piitimeen suunniteltava tuulivoimapuisto, johon tulee lähes 1 000 tuulivoimalaa.

Näin ollen Merenkurkun neuvosto käynnisti ”Merenkurkun tuulivoima” –hankkeen, jonka tarkoituksena oli luoda tuulivoiman yhteistyöverkostoa Merenkurkun alueelle kartoittamalla Suomen ja Ruotsin tuulivoimapuistot, etsimällä tulevia yhteistyöalueita sekä kokemuksia vaihtamalla kasvattaa tietoa onnistuneesta tuulivoimarakentamisesta. Sen ohjausryhmään kuului kuntien, sähkölaitosten, viranomaisten ja kehitysyhtiöiden edustajia.

Hankeaikana tunnusteltiin kahta mahdollista yhteistyöaluetta, joilla työtä voisi jatkaa; Tuulienergiakoulutuksen korkeakouluyhteistyötä ja visiota Merenkurkun yhteisestä tuulivoimapuistosta, Kvarken Wind Farm. Korkeakouluyhteistyön ideana on yhdessä hyödyntää Merenkurkun alueen tuulivoima-asiantuntemusta parhaan mahdollisen koulutuksen tarjoamiseksi. Yhteistyötä on toteutettu uudessa korkeakouluhankkeessa ”Nordic knowledge on the web”. Yhteisen raja–alueellisen tuulivoimapuiston visiota käsiteltiin seminaarissa ”Kvarken Wind Farm – utopia vai mahdollisuus” joulukuussa 2008. Tarkoituksena oli valaista keskelle Merenkurkkua suunnitellun tuulivoimapuiston eri näkökulmia. Koska Merenkurkun kiinteä yhteys on Merenkurkun neuvoston ja monien muiden visio optimaalisesta ratkaisusta parhaaksi mahdolliseksi liikenneväyläksi Merenkurkun yli, heräsi ajatus esitutkimuksesta, jolla selvitettäisiin mitä hyötyä voitaisiin saada yhdistämällä tuulivoima kiinteään yhteyteen. Merenkurkun neuvosto oli jo aiemmin (Talentek v. 2000) selvittänyt Merenkurkun kiinteän yhteyden rakentamista. Raportissa todettiin, että lisämahdollisuudet (esim. tuulivoima) voivat edistää ja lisätä kiinteän yhteyden kannattavuutta. Uuden raportin odotettiin osoittavan realistisia yhteistyömahdollisuuksia ja karsivan kaikkein epärealistisimmat ajatukset. Tehtävään sisältyy taloudellisten, rakennusteknisten, sähköverkkostrategisten ja liikenneturvallisuuteen liittyvien etujen ja haittojen vertailu, mikäli Merenkurkkuun rakennetaan erityyppisiä tuulivoimaloita ja Merenkurkun ylittävään siltaan/tunneliin asennetaan kiinteä sähköverkkoyhteys. Selvityksen tulee huomioida ympäristönäkökulmat ja esittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka optimoivat kannattavuutta ja sähköntuotantoa. Tehtävä on elokuun 2009 lopulla annettu Finnish Consulting Groupille, joka esittää yhteistyössä Merventon, Talentekin, Seabasedin, Vaasan yliopiston ja St 1:n kanssa loppuraportin 15. joulukuuta. Raportin alustavia loppupäätelmiä esitellään energiaseminaarissa ”Merenkurkun yli puhaltavat uudet tuulet”, jonka Ruotsin suurlähetystö järjestää Vaasassa 28. lokakuuta.

Alustavat johtopäätelmät ilmoittavat, että suurta yhteensovittamishyötyä voitaisiin mahdollisesti saada rakentamalla tuulivoimaa tekosaarille, joita kiinteään yhteyteen tarvitaan tai jos ne rakennetaan sillan tukirakenteiden yhteydessä. Molemmat vaihtoehdot tarjoavat offshore-tuuliolosuhteet ”maissa”, ja niihin on helppo kulkea sekä tuulivoimaloiden pystyttämistä ja huoltoa/korjauksia varten. Pienehköjä pystytuulivoimaloita on teknisesti mahdollista sijoittaa sillan ajoradan yläpuolelle tai sen sivuun. Maa-alueiden vuokratulot voivat myös toimia neuvotteluetuna kiinteän yhteyden rahoituksesta keskusteltaessa kansallisella tasolla. Jos Euroopan ja Baltian maiden sähkömarkkinat suunnitelmien mukaan yhdistyvät, tulee sähkönsiirron tarve kasvamaan vuoden 2020 jälkeen. Silloin myös yhteys Vaasan ja Uumajan voi tulla kysymykseen. Tuulivoimaloiden ja siltarakenteen yhdistäminen sitä vastoin ei tuo merkittävää synergiaetua, koska se lisäisi kustannuksia huomattavasti ja voisi vaarantaa liikenneturvallisuutta. Jotta aaltoenergiasta voitaisiin saada paras mahdollinen taloudellinen hyöty, Merenkurkun vesien pitäisi olla syvempiä ja sääolosuhteet miedompia.

Raportti toimii pohjana Merenkurkun neuvoston jatkoselvitystyölle. Merenkurkun neuvoston ”Kvarken Shortcut System” –infrastruktuurihankkeessa laaditaan yhteiskunnallis- ja yritystaloudellinen analyysi Merenkurkun liikenteestä ja kiinteästä yhteydestä sekä tavaravirta-analyysit. Merenkurkun neuvosto pyrkii näiden analyysien avulla saamaan innovatiivisia ideoita Merenkurkun liikenteen kehittämiseksi pitkällä aikavälillä sekä argumentteja E12-väylän kehittämisen puolesta. Projektinjohtajana toimii Merenkurkun neuvoston johtaja Christina Knookala. Rahoittajia ovat EU-ohjelma Botnia-Atlantica, Pohjanmaan liitto, Region Västerbotten, Merenkurkun neuvosto, Vasek sekä Vaasan ja Uumajan kaupungit.

Päivi Piispan power point esitys löytyy tästä....

Lisätietoa:
Christina Knookala, johtaja, Merenkurkun neuvosto, puh. +358-(0)50-918 6462
Päivi Piispa, suunnittelupäällikkö, Finnish Consulting Group,puh.+358(0)50 390 5745