Tuulivoimaa Merenkurkussa - vertailu Suomen ja Ruotsin välillä.

Tiivistelmä

Raportin tarkoituksena on antaa kuva tuulivoiman edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa ja esittää, millä alueilla tuulivoimaan liittyvä raja-alueellinen yhteistyö olisi Merenkurkun alueella mahdollista.

Tuulivoiman fyysiset edellytykset ovat Merenkurkussa erittäin hyvät, alueella tuulee hyvin eikä merialue ole 25 metriä syvempi. Ruotsin poliittisten päätösten vuoksi kuitenkin suurin osa Merenkurkun Ruotsin puolelle rakennettavista ja suunniteltavista tuulivoimaloista sijoittuu sisämaahan tai rannikolle. Tuulivoiman rakentaminen on Suomessa vielä lapsenkengissä, mutta täällä panostetaan enemmän tuulivoimaloiden sijoittamiseen rannikko- ja merialueille. Ruotsin tuulivoiman lisärakentamisen suunnittelutavoitteena on 30 TWh v. 2030. Suomessa tavoitteena on 500 MW asennettua tuulivoimaa v. 2010.

Ruotsissa käytetään markkinavetoista sähkösertifikaattijärjestelmää vihreän sähkön tuottajien tukena. Suomessa käytetään investointitukea rakennuttajille ja verotukea vihreän sähkön tuottajille. Tuotantokustannukset ovat viimekädessä samat Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa esitellään uusi tukijärjestelmä syksyllä 2008.

Menettelytavat ovat tuulivoiman lisärakentamisen suunnittelussa pääpiirteissään samankaltaiset Suomessa ja Ruotsissa. Joitain erojakin kuitenkin on, esim. Suomessa vaaditaan juridisesti sitova maakuntakaava (seutukaava), jossa tuulivoimalle varataan tietyt alueet, Ruotsissa luvanmyöntämismenettely on mutkikkaampi ja ”kaksinkertainen”, Suomessa laki ei vaadi ympäristövaikutusten arviointi tuulivoimalahankkeissa. Ruotsissa selvitetään parhaillaan, miten lupa-asioiden käsittelyä voitaisiin yksinkertaistaa.

Raja-alueellisen yhteistyön mahdollisia toimintakenttiä ovat mm. tekninen tiedonvaihto, tutkimus ja kehitys, tuulivoima-asentajien ja –insinöörien koulutus, yhteinen merituulivoimalapuisto keskellä Merenkurkkua, ”Kvarken Wind Farm”.

Vertailututkimus on tehty Merenkurkun neuvoston hankkeessa ”Merenkurkun tuulivoima”, jota ovat rahoittaneet Pohjoismainen ministerineuvosto, Västerbottenin lääninhallitus, Merinova, Merenkurkun neuvosto, Kokkolan kaupunki ja EPV.

Kartoituksen teki Danjel Henriksson (Ruotsi) ja Niklas Frände (Suomi).