02.11.2016

Infrastruktuurisuunnittelu ja tasa-arvo – Liikennesuunnittelu muutoksessa

gustafsson

Uudessa ruotsinkielisessä käsikirjassa ”Transportplanering i förändring” (vapaa suom. ”Liikennesuunnittelu muutoksessa”) ohjeistetaan, kuinka liikennesuunnittelulla voidaan tasoittaa naisten ja miesten välisten matkustusmahdollisuuksien eroja. Uumajan kunnan tasa-arvostrategi Linda Gustafsson piti esitelmän aiheesta E12 Atlantica Transport -hankkeen kumppaneille lokakuussa. Tasa-arvo on yksi kolmesta horisontaalisesta kriteeristä, jotka huomioidaan Botnia-Atlantican rahoittamissa hankkeissa.

Tasa-arvo merkitsee sitä, että naisille ja miehille taataan yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet yhteiskunnan kaikilla alueilla. Äskettäin julkaistun käsikirjan lähtökohtana oli alueellisen liikennesuunnittelun tasa-arvo, mutta aihe laajeni käsittelemään Ruotsin kaiken liikennesuunnittelun tasa-arvovaikutuksia. Alalla ei ole ollut vakiintunutta työvälinetta sen arviointiin, miten liikenneyhteyksien muutokset vaikuttavat naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, joten käsikirjalla on erittäin tärkeä rooli sen tarjotessa aiheeseen liittyvää käytännön opastusta.

Uumajan kunnan tasa-arvostrategi Linda Gustafsson kuvaili esitelmässään tasa-arvotyötä. Hän esitteli infrastruktuuria koskevia tilastoesimerkkejä havainnollistaakseen erilaisten nais- ja miesryhmien välisiä eroja sekä osoittaakseen, millaisista luvuista tässä on puhe.

- Jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää miettiä näitä kysymyksiä ja huomioida yhdenvertaisen yhteiskunnan edistäminen, esim. kenen työmarkkinoista puhutaan, edistääkö suunnitelma tai hanke yhdenvertaisia matkustustapoja mies- ja naisvaltaisille työpaikoille? Kuka tarvitsee liikkuvuutta, kenen työmarkkinoita laajennetaan, parantaako suunnitelma sekä nais- että miesvaltaisten alojen ja koulutuspaikkojen tavoitettavuutta tasavertaisella tavalla vuorokauden eri aikoina? Millaiseksi fyysisten paikkojen turvallisuus koetaan, miten ihmiset suunnittelevat arkielämänsä ja miten he pääsevät esim. harrastuksiinsa? Mitä voimme tehdä tilanteen parantamiseksi?

- Voimme esimerkiksi analysoida kotien ja työpaikkojen välisiä liikenneyhteyksiä sekä tutkia, onko kotimatkalla helppo hoitaa erilaisia asioita. Jos 60 % ruotsalaisista tekee ruokaostoksensa kotimatkallaan, on äärimmäisen tärkeää huomioida tämä jo infrastruktuurin suunnitteluvaiheessa, esim. huolehtimalla siitä, että linja-autopysäkki on ruokakaupan lähellä. Pahimmassa tapauksessa, ja valitettavasti erittäin yleisesti lapsiperheissä, naiset joutuvat lyhentämään työaikaansa ehtiäkseen hoitaa kaikki asiat. Liikennesuunnittelulla on vaikutusta, Gustafsson selittää.

Käsikirja tarjoaa työvälineitä ja innoitusta tasa-arvovaikutusten arviointiin. Sitä voidaan myös käyttää nykytilan kuvaamiseen sekä suunniteltujen tasa-arvotavoitteiden toimeenpanoon ja seurantaan. Käsikirja laadittiin tutkimushankkeessa ”Implementering av metod för jämställdhetskonsekvensbedömning (JKB) i svensk transport-infrastruktur-planering” (vapaa suom. ”Tasa-arvovaikutusten arviointimenetelmän toimeenpano ruotsalaisessa liikenneinfrastruktuurisuunnittelussa”), joka toteutettiin K2:n puitteissa. K2 on Ruotsin kansallinen joukkoliikenteen tutkimus- ja koulutuskeskus. Ruotsinkielinen käsikirja on saatavissa elektronisessa muodossa TÄÄLTÄ (ruotsiksi)

 

Intrerreg BA FI RGB

E12 Atlantica Transport - E12-liikennekäytävän varrella vaikuttavien suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten kumppaneiden yhteistyöhanke, joka keskittyy toimivaan rahdin ja matkustajien kuljetusväylään, yhteisiin valtionrajat ylittävien strategioiden suunnittelun sekä tulevaisuuden yhteistyömuotoihin.

Hankkeen E12 Atlantica Transport kumppanit
Merenkurkun neuvosto (Lead Part, FI), MidtSkandia (NO), Blå Vägen (SE) Region Västerbotten (SE), Pohjanmaan liitt (FI), Nordland fylkeskommune (NO), Vaasanseudun Kehitys OY VASEK (FI), Uumajan kunta (SE), Vännäsin kunta (SE), Vindelnin kunta (SE), Lyckselen kunta (SE), Storumanin kunta (SE), Infrastruktur i Umeå AB INAB (SE), Rana Utviklingsselskap AS (NO), Ranan kunta (NO), Polarcirkeln lyfthavnsutvikling (NO), Mo i Rana Havn (NO), Mo Industripark AS (NO), Alastahaug havnevesen KF (NO), Helgeland Havn IKS (NO)

Siirry "Uutiset"-sivulle