17 / 12 / 2020

Itä-länsisuuntaisen liikenneväylähankkeen maali näkyvissä

Parempi elämä täällä pohjoisessa – kilpailukykyisempi, parempi elinympäristö useammille ihmisille sekä sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti integroituneempi alue – ovat Itä-länsisuuntaisen liikenneväylähankkeen pitkän aikavälin tavoitteita.
Hojdkurvor_02
Teckning 2@2x

Alue edistää asemaansa konkreettisilla asiakirjoilla

Parempi elämä täällä pohjoisessa – kilpailukykyisempi, parempi elinympäristö useammille ihmisille sekä sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti integroituneempi alue – ovat Itä-länsisuuntaisen liikenneväylähankkeen pitkän aikavälin tavoitteita. Alue on maantieteellisesti laaja, ja liikenneyhteydet, infrastruktuuri ja kuljetusjärjestelmä ovatkin pitkien etäisyyksien vuoksi kaiken perusta. Hanke lähtee liikkeelle juuri tästä.

   Kartta: TEN-T-liikenneverkon runkoverkkokäytävät päättyivät aiemmin Pohjoismaiden pääkaupunkeihin, eivät pidemmälle pohjoiseen. Näiden runkoverkkokäytävien pidentämisellä on suuri merkitys alueille. Kun käytävät nyt kohtaavat pohjoisessa, pitäisi myös itä-länsisuuntainen väylä saada liitettyä niihin.

Tomas Sikström on johtanut Uumajan kaupungin suunnittelu- ja kehitystyötä vuosikymmenien ajan. Kymmenen viime vuotta hän on toiminut neuvonantajana INAB – Infrastruktur i Umeå AB:lle – kunnalliselle yhtiölle, joka pyrkii luomaan tehokkaita ja pitkäjänteisesti kestäviä logistiikka- ja kuljetusratkaisuja.

Puutteelliset kuljetusjärjestelmät vaikuttavat joka sektoriin

Sikström toimii nyt konsulttina Merenkurkun neuvoston vuonna 2019 käynnistämässä Itä-länsisuuntaisessa liikenneväylähankkeessa, jossa INAB on hankekumppanina. Hanke on nyt loppuvaiheessaan.

– Vuosina 2016–2019 toteutettiin kaksi muuta rinnakkaista Interreg-hanketta, joilla haluttiin hankkia enemmän tietoa ja tilastoja alueiden infrastruktuurista ja kuljetusjärjestelmästä. Itä-länsisuuntainen liikenneväylähanke on jatkoa niille. Sillä on pyritty kehittämään nykyistä materiaalia ja nostamaan sitä kansalliselle ja eurooppalaiselle tasolle, Sikström selittää.

Jotta alueiden jatkokehitykselle voidaan luoda perustaa suhteessa muuhun Eurooppaan, myös kuljetusratkaisuja ja liikenneyhteyksiä on kehitettävä.

– Ne muodostavat perustan kaikelle kehitykselle – ne ovat ehdoton perusedellytys, Sikström toteaa. Liikenneyhteyksien puute vaikuttaa kaikkeen muuhun yhteiskunnassa – elinkeinoelämään, koulutukseen, terveydenhuoltoon, matkailuun ja vientiin – kaikki ne kärsivät, elleivät kuljetukset toimi.

Täysi syy asemointiin

Pitkän aikavälin tavoitteena on juuri jatkokehitys – alueella, joka jo on eturintamassa monilla sektoreilla.

– Olemme tunnistaneet hankkeessa näitä sektoreita, ja täällä on ainutlaatuista osaamista. Osaamme ja meillä on resursseja, mutta jotta voimme jatkaa niiden kehittämistä, myös alueiden kuljetus- ja liikennejärjestelmää on kehitettävä – kaikilta osin – teitä, rautateitä ja merenkulkua, Sikström toteaa.

Haluamme hankkeessa osoittaa tämän ja samoin sen, että voimme alueella tehdä asioita, jotka eivät vahvista pelkästään omaa vaan koko Euroopan kilpailukykyä. Se on tärkeää pystyä osoittamaan EU-rahoituksesta kilpailtaessa.

– Asemointi on kaiken A ja O, Sikström jatkaa. Jos alueemme saa kehittämisrahaa, kyse ei ole hätäavusta vaan rahoituksesta, joka hyödyttää myös muuta Eurooppaa ja joka on merkityksellistä useilla tasoilla.

Poliittisesti ankkuroitu asiakirja näyttää tietä

Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa on valittu menettely, jossa aivan aluksi laaditaan niin sanottu asemointiasiakirja. Se on konkreettinen asiakirja, jossa alue asemoi itsensä osaamisensa ja kilpailukykynsä suhteen – sekä kertoo, mitä mahdollisuuksia ne tarkoittavat muulle EU:lle.

– Poliitikot ovat nyt hankkeemme strategian takana, ja seuraavana askeleena on, että alueemme poliitikot vievät asian kansalliselle tasolle yhteistyössä hankkeen kanssa. Koronapandemia esti monet tärkeät kokoukset emmekä ole vielä aivan maalissa mutta jatkamme asian edistämistä aina asemointiasiakirjan allekirjoittamiseen saakka, Sikström lupaa.

Sen jälkeen alkaa monivuotinen työ yksityiskohtaisen suunnitelman laatimiseksi, johon osallistetaan kaikki toimijat. – Rakennetaan poliittisesti koordinoitu priorisointilista – toimenpidelista, jolla on vaikutuksia pitkälle omien aluerajojemme ulkopuolelle, Sikström toteaa lopuksi.

Teksti: Anna Sand
Kuva: Pressbild

Itä-länsisuuntainen liikenneväylä -hankkeen erityistavoitteena on laatia useampia strategioita kestäviin itä-länsisuuntaisiin kuljetuksiin Botnia-Atlantica-alueen kautta kansallisessa ja eurooppalaisessa liikennejärjestelmässä.Merenkurkun neuvoston hankekumppanina toimii Infrastruktur i Umeå AB, ja vastinrahoittajina ovat Vaasan kaupunki, Region Västerbotten sekä Pohjanmaan liitto.

Sikström: Tomas Sikström toimii konsulttina Itä-länsisuuntaisessa liikenneväylähankkeessa, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on kilpailukyvyn edistäminen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen integraation lisääminen sekä elinympäristön parantaminen Botnia-Atlantica-alueella. Toimiva liikenne- ja infrastruktuurijärjestelmä on kaiken tämän perusta.