29 / 09 / 2020

Kiinteä Merenkurkun yhteys luo innostunutta väreilyä

Alkukesästä julkistettu uusi selvitys Merenkurkun kiinteästä yhteydestä on herättänyt laajalti huomiota. Selvityksen taustalla olevat asiantuntijat – Antti Talvitie ja Esa Eranti – osallistuivat Wasa Future Festivaliin esitelläkseen johtopäätöksensä ja saivat ylistävän ja innostuneen vastaanoton.

Alkukesästä julkistettu uusi selvitys Merenkurkun kiinteästä yhteydestä on herättänyt laajalti huomiota. Selvityksen taustalla olevat asiantuntijat – Antti Talvitie ja Esa Eranti – osallistuivat Wasa Future Festivaliin esitelläkseen johtopäätöksensä ja saivat ylistävän ja innostuneen vastaanoton.

Esa Eranti on ollut asiantuntijana mukana useissa miljardihankkeissa, mm. Juutinrauman sillan rakentamisessa. Hän oli Tahkoluodon merituulipuiston pääsuunnittelija, ja hänellä on 45 vuoden kokemus arktisen vesirakentamisen suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystyöstä sekä ympäristöasioista.

Talvitien ja Erantin itse käynnistämän ja rahoittaman selvityksen lähtökohtana ovat heidän mielestään epäsuotuisat panostukset, joita suunnitellaan Helsingin ja Turun/Tampereen väliseen suurnopeusjunaan.

– Näiden junainvestointien hintalappu on sama kuin Merenkurkun kiinteällä yhteydellä, mutta niistä saatavat hyödyt ovat huomattavasti pienemmät suhteessa kustannuksiin, he toteavat.

Antti Talvitie on yhdessä Esa Erantin kanssa tehnyt riippumattoman selvityksen Merenkurkun kiinteästä yhteydestä. Selvitys on herättänyt laajalti huomiota, ja Merenkurkun neuvosto on erittäin iloinen kaksikon työstä.

Eranti ja Talvitie ovat tunteneet toisensa jo 1980-luvulta saakka, jolloin he yrittivät ensimmäistä kertaa käynnistää selvityksen Merenkurkun kiinteästä yhteydestä. He pääsivät viimein kaksi vuotta sitten toimiin yhteisen visionsa toteuttamiseksi. Antti Talvitie on työskennellyt Suomen Tie- ja vesirakennushallituksen tuotanto-osaston johtajana ja Maailmanpankin Senior Transport Specialistina. Hän on kansainvälisesti tunnettu liikennesektorin tutkija ja hankearvioija, jolla on 50 vuoden kokemus alalta. 

Talvitie osallistui tapahtumaan videon avulla ja painotti mm. tulonhankinnan asettamista tulonjaon edelle. – Kiinteä yhteys Merenkurkun yli olisi valtava askel pohjoismaiselle yhteistyölle, minkä lisäksi se loisi hyvinvointia, pienentäisi merkittävästi teollisuuden kuljetuskustannuksia ja synnyttäisi monia myönteisiä seurannaisvaikutuksia. Sillan rakentamisen ei ole ennakoitu johtavan vakaviin ympäristövaikutuksiin, vaikka ympäristö nostetaankin usein esille suurimpana vasta-argumenttina.

Eranti nosti Wasa Future Festivalin esityksessään esille mm. Suomen eri infrastruktuuripanostusten hyödyt suhteessa niiden kustannuksiin sekä mainitsi Helsingin ja Turun/Tampereen suurnopeusjunan erityisen huonona sijoituksena.

Tekniikan tohtori sekä arktisen vesirakentamisen ja ympäristöasioiden asiantuntija Esa Eranti osoitti selvitystä kuvailevassa esityksessään, että hankkeen toimeenpanoon vaadittava tekniikka on jo olemassa ja hyväksi havaittu – tekniikan puolesta voisi siis ”laittaa hihat heilumaan”

– Teknisessä mielessä yhteys voitaisiin nykyisillä vesirakennustekniikoilla toteuttaa viidessä vuodessa. Perämeressä on jo yli 200 jäänkestävää rakennelmaa, ja rakennusolosuhteet ovat suhteellisen hyvät. Vesi on matalaa, enimmäkseen alle 25 metriä, ja merenpohjan kantavuus on hyvä. Lisäksi aalto-olosuhteet ovat merirakentamiselle suotuisat, Eranti lisää.
Kustannusarvio on reittivaihtoehdosta riippuen 3–5 miljardia euroa – hinta, jota Eranti vertaa suurnopeusjunaan, jonka arvioidaan maksavan 3,5 miljardia euroa.

– Sijoitus maksaisi kiistatta itsensä takaisin 50 vuodessa, luultavasti jopa nopeammin, Eranti arvelee. Yhteys ei hyödyttäisi pelkästään Merenkurkun aluetta, vaan sen seurannaisvaikutukset olisivat suuret. Itä-länsisuuntainen liikenne Venäjältä Norjan Atlantin-satamiin hyötyisi yhteydestä suuresti, ja suomalaisteollisuus joutuu ilman nopeaa maayhteyttä etelään kärsimään korkeista kuljetuskustannuksista – lähes 75 prosenttia Suomen viennistä suuntautuu Eurooppaan.

Eranti ei myöskään näe kiinteän yhteyden joutuvan kilpailutilanteeseen uuden laivan kanssa.
– Päinvastoin on niin, että kiinteä yhteys tekisi sekä laivasta että satamistamme mielenkiintoisempia, ja ne myös tukisivat toisiaan.

Rakentamisen luontovaikutukset olisivat paikalliset ja lyhytkestoiset, ja tilapäisiä vaikutuksia olisivat pääasiassa veden sameus ja melu. Ilmastopäästöjen osalta hanke olisi neutraali.
– Hanke loisi työllisyyttä, tuloja ja uusia mahdollisuuksia teollisuudelle – ja tienkäyttäjän näkökulmasta yhteys tietenkin tarjoaisi loistavan elämyksen, Eranti kertoo.
Eranti ja Talvitie kiittivät selvityksensä saamasta kiinnostuksesta, kun taas kansanedustaja Joakim Strand vuorostaan kiitti heitä työstään.

– On aivan mahtavaa kuulla jonkun puhuvan arvon luomisesta resurssienjaon sijaan, ja Eranti ja Talvitie ovat tehneet vaikuttavaa työtä. Odotan innolla yhteistyötä heidän kanssaan, Strand sanoo.

Yhteistyö onkin lähtenyt kesän aikana käyntiin, ja kiinteästä yhteydestä keskustellaan jo useilla foorumeilla – mm. Merenkurkun neuvoston hallituksessa.
– Kaikki toimemme ovat osa suurempaa kokonaisuutta – tämä koskee sekä akkutehtaita että Merenkurkun neuvoston uudelleenjärjestelyä yhdistysmuodosta EAYY:ksi, Strand selittää.

Kyse on maratonista, mutta puhtaasti taloudelliselta kannalta kiinteä yhteys Merenkurkun yli ei ole mahdottomuus. Puhumme pienemmästä summasta kuin maamme edellisestä lisätalousarviosta – jos asiaa halutaan tarkastella oikeissa mittasuhteissa, Strand toteaa lopuksi.

Tapahtuma lähetettiin suorana Youtubeen.

Eranti on tuottanut animaation nykyaikaisesta rakennustekniikasta, jota voitaisiin soveltaa Merenkurkussa: https://youtu.be/6F85hKGozXY

Talvitien esitys https://vimeo.com/454883029, password: road

Teksti: Anna Sand / bySand
Kuva: Anna Sand / bySand sekä yksityinen kuva (Talvitie)