Merenkurkun alueella on nyt edessään asema, jota voidaan kuvata termillä ”game changer” – todellinen loistotilanne. Alueella on menossa useita uusia megainvestointeja, emmekä luultavasti pysty vielä edes kuvittelemaan niiden kaikkia vaikutuksia. Mutta – täällä on paikka, täällä on osaamista, puhdas luonto ja hieno asuinympäristö, ja tänne tulevaisuuden alat sijoittavat nyt toimintaansa. Miten pystymme vastaamaan kaikkiin tarpeisiin?
Merenkurkun neuvoston johtajan Mathias Lindströmin mukaan uusi laiva ei riitä – alueen saavutettavuuteen, infrastruktuuriin ja liikenneyhteyksiin on saatava parannuksia.
– Täällä tapahtuu valtavia asioita, ja nyt tarvitaan rohkeutta tehdä päätöksiä – rohkeutta rakentaa tulevaisuudessa tarvittavia asuntoja ja infraa. Merenkurkun alueen on entisestään parannettava vetovoimaansa pystyäkseen houkuttelemaan alueella tarvittavan työvoiman. Pohjoismainen akkuvyöhyke on jo totta, ja uuden laivan ja sähkölentoliikenteen lisäksi tarvitsemme myös kiinteän yhteyden Merenkurkun yli, Lindström paaluttaa.
Sellaisesta keskusteltiin jo viime vuoden tapahtumassa, jossa Esa Eranti ja Antti Talvitie esittelivät selvityksensä. He olivat paikalla tänäkin vuonna, yhä vakuuttuneempina siitä, että kiinteää yhteyttä ei vain tarvita vaan että se myös aika pian maksaisi itse itsensä.
– Alueellinen kehitys on pääsyynä kiinteän yhteyden tarpeelle, samoin se, että Suomessa monilta alueilta puuttuvat hyvät liikenneyhteydet eurooppalaisille ja kansainvälisille markkinoille. Merenkurkun kiinteä yhteys hyödyttäisi kaikkia kolmea maata – ei vain Suomea ja Ruotsia vaan myös Norjaa, Talvitie korosti.
Tekniikan tohtori ja arktisen hydraulitekniikan ja ympäristöasioiden asiantuntija Esa Eranti painotti, ettei Ruotsin ja Tanskan välisellä Juutinrauman sillalla ole todettu olevan kielteisiä ympäristövaikutuksia, mutta siitä huolimatta ympäristökeskustelu on toteutumisen kannalta suurin haaste.
– Kiinteä yhteys voitaisiin tekniikan puolesta toteuttaa viidessä vuodessa, mutta ensiksi vaadittavat selvitykset vievät aikaa ja ne pitäisi aloittaa välittömästi, hän katsoo.
Hyvien liikenneyhteyksien tärkeydestä käytiin paneelikeskustelu pohjoismaisen akkuvyöhykkeen nyt toteutuessa. Vasemmalta lukien Joakim Strand, Richard Carstedt, Paula Erkkilä, Åsa Ågren Wikström, Arne Langset ja Peter Östman.
Kuva: Anna Sand / bySand
Kiinteä yhteys -hankkeen lisäksi on käynnissä myös Nordic Battery Belt -hanke. Tätä käsitettä edusti FREYRin toimitusjohtaja Tom Einar Jensen, joka oli kahta päivää aiemmin julkistanut tehtaansa sijoittumisen Vaasaan täydentämään Norjan Mo i Ranaan rakennettavia kahta tehdasta.
– Odotan innolla tiiviistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Suomessa – tästä pohjoismaisesta alueesta tulee uuden teollisuusklusterin keskus, joka pitkällä aikavälillä osaltaan auttaa meitä elämään paremmin tasapainossa luonnon kanssa. Tässä kaikessa on kyse kiertotaloudesta ja ilmastotavoitteiden saavuttamisesta, Jensen selittää.
Ruotsin Kauppakollegion (Kommerskollegium) pääjohtaja Anders Ahnlid arvostaa alueella näkemäänsä ”Let’s do it” -asennetta ja sitä, ettei mitään pidetä mahdottomana.
– Tarkoitus on nyt jälleen vakiinnuttaa pohjoismaista yhteistyötä, joka sai osumaa koronapandemiasta, ja rakentaa yhteistyöstä entistäkin vahvempaa. Meillä on kaikki voitettavana yhteistyön lisäämisessä, hän toteaa.
Alueen tulevia haasteita käsitelleen paneelikeskustelun puheenvuorot olivat positiivisia.
– Meidän ei pitäisi kysyä itseltämme, miksi meidän tulisi rakentaa silta Merenkurkun yli vaan miksi emme rakentaisi. Muutama vuosi sitten en henkilökohtaisesti uskonut siihen, mutta minun on ollut pakko muuttaa kantaani – tekniikka on jo olemassa ja nyt on jo tehty upeaa pohjatyötä, jonka varaan me voimme ja meidän tulisi jatkaa rakentamista – meidän on vain uskallettava tehdä tarvittavat päätökset, kansanedustaja Peter Östman katsoo.
– Edessä on suuria haasteita mutta totta kai selviämme niistä ja pystymme vaikuttamaan asioihin, toteaa Västerbottenin aluekehityksen aluevaltuutettu Richard Carstedt. Hän viittaa työvoimatarpeeseen, josta ennakoidaan valtavaa. Tällainen tarve voi syntyä nopeastikin, sen osoittaa jo Northvoltin akkutehtaan perustaminen Ruotsiin.
Region Västerbottenin alueellisen kehityslautakunnan varapuheenjohtaja Åsa Ågren Wikström on samaa mieltä:
– Teknologiassa on pitkälti kyse ihmisten tuomisesta yhteen, kohtaamisista, ja liikenneyhteydet ovat silloin ratkaisevan tärkeitä.
Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä jatkaa:
– Meillä on nyt alueellamme mahdollisuus olla mukana ratkaisemassa globaaleja ilmasto-ongelmia, ja se on erittäin arvokasta – mutta siihen tarvitaan myös infrastruktuuriset edellytykset.
Arne Langset nosti Norjan puolelta esille yhteisten strategioiden tarpeen.
– Olemme kolmeen maahan ulottuva alue ja nyt luomassa uusia, yhteisiä työmarkkinoita. Silloin ei tarvita vain yhteisiä infrastruktuuripanostuksia vaan myös yhteisiä rekrytointistrategioita.
Kansanedustaja Joakim Strand nyökkää hyväksymisen merkiksi ja toteaa keskustelun lopuksi:
– Meidän täytyy pitää huoli siitä, että paras osaaminen haluaa tulla tänne ja jäädä tänne. Suhteiden ja luottamuksen rakentamiseen tarvitaan kuitenkin fyysisiä tapaamisia – sitä ei voi tehdä Teamsin välityksellä – ja hyvät liikenneyhteydet ovat välttämättömyys.
Teksti ja kuvat: Anna Sand
Richard Carstedt, Paula Erkkilä, Arne Langset, Åsa Ågren Wikström ja Joakim Strand ovat yhtä mieltä siitä, mitä nyt vaaditaan, jotta Merenkurkun alue voisi hyödyntää täysimääräisesti loistotilanteensa.
Kuva: Anna Sand / bySand
