15 / 06 / 2018

NSB CoRe – Merenkurkun alue laajempaan eurooppalaiseen ja globaaliin yhteyteen

NSB CoRe -hanke sijoittaa Merenkurkun alueen kehitystyön laajempaan eurooppalaiseen ja globaaliin yhteyteen

NSB CoRe -hanke sijoittaa Merenkurkun alueen kehitystyön laajempaan eurooppalaiseen ja globaaliin yhteyteen

Kolmivuotinen NSB CoRe -hanke, North Sea Baltic Connector of Regions, käynnistyi keväällä 2016 ja pyrkii kehittämään liikennettä ja maankäyttöä Euroopan TEN-T-liikenneverkostoon kuuluvalla Pohjanmeri–Itämeri-käytävällä siten, että liikenneinvestoinneista koituisi mahdollisimman suuri hyöty. Tavoitteena on muodostaa yksittäisten kaupunkien nauhasta toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Merenkurkun neuvosto on yksi hankekumppaneista.

Merenkurkun neuvoston vuosikokous 21. toukokuuta 2018: Peter Källberg esitteli Spotlight High-Low Coast ja Destination Kvarken -matkailuhankkeita. Isabella Forsgren puolestaan esitteli NSB CoRe -liikennehanketta (Kuvat: Merenkurkun neuvosto)

Isabella Forsgren, Uumajan INABin infrastruktuuristrategisti, esitteli Merenkurkun neuvoston vuosikokouksessa tässä ns. lippulaivahankkeessa Merenkurkun alueella ja alueen hyväksi tehtävää työtä.

– Pohjanmeri–Itämeri-käytävän kehitystyö Saksasta Baltian maiden kautta Helsinkiin on jatkunut useita vuosia. Merenkurkun neuvosto kutsuttiin mukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, koska hankkeessa haluttiin työskennellä liikennekäytävään suoraan kytkeytyvien alueiden kanssa. Merenkurkun neuvosto on erityisen sopiva kumppani, sillä neuvosto edustaa useita organisaatioita ja tuo sen vuoksi hankkeeseen vaikuttavan kokoisen maantieteellisen alueen. Lisäksi kyseessä on yksi hankekumppani, ei kymmenkunta.

– Koska hanke pyrkii parantamaan Itämeren alueen saavutettavuutta sekä rahti- että matkustajaliikenteen kannalta ja liittyy Merenkurkun alueella tehtävään kehitystyöhön, Merenkurkun alueen osallistumisen hankkeeseen sopi erinomaisen hyvin.

Lippulaivahankkeessa laaditaan EU-strategioita Itämeren jatkokehitystä varten. Merenkurkun alueen hankeosuutena on ollut kehittää strategioita ja osoittaa, miten voimme osaltamme pidentää liikennekäytävää Merenkurkun molemmin puolin.

– Olemme pilottitutkimuksessa, tai tarkemmin sanottuna helsinkiläisen konsulttitoimiston MDI Ltd:n toteuttamassa meta-analyysissa, tutkineet liikennekäytävää Vaasasta kumpaankiin suuntaan – länteen Ruotsiin sekä itään ja etelään Seinäjoen ja Tampereen suuntaan. Toimimme näin löytääksemme painavimmat perusteet liikenneväylän kehittämiselle.

Merenkurkun alue on hankkeen ja tutkimuksen ansiosta voinut kehittää alueen potentiaalia ja merkitystä osoittavaa materiaalia, esim. miten Merenkurkun alue sopii TEN-T-verkostoon, miten alue osaltaan edistää Itämeristrategian tavoitteita ja ScanMed- ja NorthSeaBaltic-käytävien pidentämistä. Lisäksi olemme voineet osoittaa Merenkurkun alueen olevan luonnollinen jatke kasvukäytävälle, joka nykytilanteessa ulottuu Helsingistä Tampereelle.

– Tämän lisäksi NSB CoRe on tarjonnut mahdollisuuden allianssien ja kumppanuuksien rakentamiseen muiden alueiden ja kaupunkien kanssa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Se tuo Merenkurkun alueelle pitkällä aikavälillä enemmän näkyvyyttä ja leveämmät hartiat Euroopan tasolla.

Forsgren näytti esityksensä lopuksi Nordregio-tutkimuslaitoksen laatiman mielenkiintoisen kartan, joka sisällytetään ennen hankkeen päättymistä laadittavaan raporttiin. Kartta kuvaa väestökasvua vuoteen 2030 saakka. Punaisella merkityt alueet vastaavat 80 % kasvusta kussakin maassa vuoteen 2030 saakka, ja tästä näkee, että Vaasan ja Uumajan tulisi olla luonnollinen osa Suomen kasvukäytävää.

Kartta: Väestöennuste 2030.
Kasvu vuoteen 2040 saakka (Nordregio, http://www.nordregio.org/maps/population-forecast-2030/)(Nordregio, http://www.nordregio.org/maps/population-forecast-2030/)

North Sea Baltic Connector of Regions -hankkeelle (NSB CoRe) on myönnetty rahoitus EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelmasta.

Merenkurkun neuvosto on yksi hankekumppaneista. Hanketta johtaa Uudenmaan liitto, ja siihen osallistuu kaikkiaan 16 hankekumppania Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Lisäksi hankkeessa on 40 liitännäiskumppania, joihin kuuluu kaupunkeja, maakuntia, ministeriöitä sekä liikenne- ja logistiikka-alan yrityksiä.
Hanke päättyy keväällä 2019.