Kolmivuotinen NSB CoRe -hanke, North Sea Baltic Connector of Regions, käynnistyi keväällä 2016 ja pyrkii kehittämään liikennettä ja maankäyttöä Pohjanmeri–Itämeri-käytävällä osana Euroopan TEN-T-liikenneverkostoa. NSB CoRe -hankkeen pyrkimys Itämeren alueen saavutettavuuden kohentamiseksi niin rahti- kuin matkustajaliikenteessäkin kytkee sen myös E12 Atlantica Transport -hankkeeseen.
Analyysin toteutus annettiin Janne Antikaisen tehtäväksi ja hän esitteli tuloksia 14.3.2018 Vaasassa.
Merenkurkun neuvosto toimii tästä syystä kumppanina NSB CoRessa, jota Suomessa johtaa Uudenmaan liitto. Hankkeeseen osallistuu kaikkiaan 16 kumppania Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta sekä lisäksi 40 liitännäiskumppania. Niihin kuuluu kaupunkeja, maakuntia, ministeriöitä sekä kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä.
Hankkeessa on neljä pääteemaa: Rahtiliikenteen eri kuljetusmuotojen logistiikka, pidempien matkojen päästä tapahtuva työsukkulointi, yhteiseen strategiaan tähtäävä koko liikennekäytävän kattava aluesuunnittelu sekä Rail Baltica -ratayhteyden tavaramerkin kehittäminen. Tavoitteena on muodostaa liikennekäytävien yksittäisten kaupunkien nauhasta toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Päätöksentekijöille esitetään sen saavuttamiseksi suosituksia ja järjestetään keskustelutilaisuuksia liikenne- ja aluekehityksen eri tasoilla.
Tätä taustaa vasten ja pitäen mielessä NSB CoRen kytköksen E12-hankkeeseen Merenkurkun alueen roolin tutkimukselle tässä yhteydessä oli tarvetta. Janne Antikainen on analysoinut, suunnitellut ja toimeenpannut alueellista ja valtakunnallista kehityspolitiikkaa yli 20 vuoden ajan, ja analyysin toteutus annettiin hänen tehtäväkseen. Konsulttitoimisto MDI Ltd:n kehitysjohtajana Helsingissä toimiva Antikainen esitteli analyysin tuloksia E12 Atlantica Transport -hankkeen päätöskonferenssissa Vaasassa.
– Oikeastaan voi sanoa, että olemme tehneet eräänlaisen meta-analyysin alueen aiempien tutkimusten pohjalta. Olemme tutkineet liikennekäytävää Vaasasta molempiin suuntiin – länteen Ruotsiin sekä itään ja etelään Seinäjoelle ja Tampereelle – löytääksemme painavimmat perusteet liikennekäytävän kehittämiselle, Antikainen selittää.
Työn kuluessa selkiytyi neljä perusteemaa. Ensimmäinen on keskinäinen vetovoima ja kiinnostus, jota kummassakin kaupungissa Merenkurkun molemmin puolin tunnetaan toista kohtaan.
Siinä yhdistyvät pehmeät arvot, esim. kulttuuri-identiteetti, ja kovat arvot, esim. kilpailu ja asiantuntijuus. Kumpaakin täytyy pystyä hyödyntämään Merenkurkun molemmin puolin ilman rajaesteitä, Antikainen toteaa.
Toiseksi aluetta tulee tarkastella yhteisenä työmarkkina-alueena, jossa työvoiman liikkuvuutta tulee helpottaa.
– Lisäksi työmarkkinoiden maantieteellistä aluetta voidaan laajentaa parempien ja nopeampien itäsuuntaisten yhteyksien avulla entisestään, Antikainen jatkaa.
Se johtaa kolmanteen teemaan, joka Antikaisen mukaan on koko asian ydin: Miltä alue näyttäisi, jos Vaasan-Seinäjoen-Tampereen välinen infrastruktuuri olisi parempi, ja mitä vaadittaisiin näiden kaupunkien keskinäisen saavutettavuuden ja työsukkulointimahdollisuuksien parantamiseen? Viimeisenä hän mainitsee alueen hyvinvoinnin analyysin neljäntenä
– Mitä infrastruktuurin lisäparannukset vaikuttaisivat alueen hyvinvointitasoon? Millaiselta Merenkurkun alueen hyvinvointi näyttää nyt ja millaiselta se voisi näyttää tulevaisuudessa?
Antikaisen henkilökohtainen mielikuva siitä, että Vaasa ympäristöineen katsoo perinteisesti lännen suuntaan, on toki osoittautunut oikeaksi – mutta hänet on yllättänyt se, miten paljon alueella korostetaan myös hyvien ja nopeiden eteläsuuntaisten yhteyksien merkitystä.
– Vaatimukset suorista yhteyksistä maan muihin kaupunkeihin ovat selkeitä. Vaasan kaupunki on kehittynyt erittäin myönteisesti viime vuosikymmenet, mutta ilmassa leijuu myös tiettyä huolta tulevaisuudesta ja kilpailussa selviämisestä, Antikainen jatkaa.
Analyysin tuottamat visiot esitetään uusina, ainutlaatuisina kuvina ja karttoina, joiden Antikainen toivoo tavoittavan oikeat henkilöt ja johtavan pitkällä aikavälillä hyviin päätöksiin. - Ne voivat saada meidät miettimään alueen kehitystä uusista näkökulmista ja niiden tulee olla lobbajien, päätöksentekijöiden ja muiden toimijoiden saatavilla, jotta pystymme selkeästi näkemään, mitä alueen vetovoiman ja Eurooppaan kytkeytymisen vahvistamiseksi on tehtävä, Antikainen toteaa lopuksi.
Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström toteaa puolestaan, että NSB CoRe -hanke on tärkeä, koska se asettaa E12-väylän ja laivaliikenteen kehittämistyön laajempaan eurooppalaiseen ja globaaliin yhteyteen.
– Me toimimme etupäässä oman alueemme kehittämisen parissa, mutta NSB CoRe osoittaa meidän olevan osa suurempaa kokonaisuutta, joka tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Nyt tuottamamme aineisto osoittaa alueemme potentiaalin ja merkityksen, kun taas NSB CoRe tarjoaa meille mahdollisuuden rakentaa alliansseja ja kumppanuuksia muiden alueiden ja kaupunkien kanssa niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Se tuo alueellemme pitkällä aikavälillä ja Euroopan tasolla enemmän näkyvyyttä ja leveämmät hartiat, Mathias Lindström, Merenkurkun neuvoston johtaja, lisää.
Teksti ja kuva: Anna Sand
E12 Atlantica Transport – E12-liikennekäytävän varrella vaikuttavien suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten kumppaneiden yhteistyöhanke, joka keskittyy toimivaan rahdin ja matkustajien kuljetusväylään, yhteisiin valtionrajat ylittävien strategioiden suunnittelun sekä tulevaisuuden yhteistyömuotoihin.
Hankkeen E12 Atlantica Transport kumppanit
Merenkurkun neuvosto (Lead Part, FI), MidtSkandia (NO), Blå Vägen (SE) Region Västerbotten (SE), Pohjanmaan liitt (FI), Nordland fylkeskommune (NO), Vaasanseudun Kehitys OY VASEK (FI), Uumajan kunta (SE), Vännäsin kunta (SE), Vindelnin kunta (SE), Lyckselen kunta (SE), Storumanin kunta (SE), Infrastruktur i Umeå AB INAB (SE), Rana Utviklingsselskap AS (NO), Ranan kunta (NO), Polarcirkeln lyfthavnsutvikling (NO), Mo i Rana Havn (NO), Mo Industripark AS (NO), Alstahaug havnevesen KF (NO), Helgeland Havn IKS (NO)