29 / 09 / 2020

Sähkölennoilla valtaisa potentiaali – sekä Merenkurkun alueella että Pohjoismaissa

Merenkurkun alueella käynnistettiin alkukesästä FAIR-hanke, jonka tavoitteena on luoda synergiaa ja kartuttaa tietämystä sähkölentojen mahdollisuuksista sekä myös nopeuttaa alueellisten sähkölentojen käyttöönottoa.

Merenkurkun alueella käynnistettiin alkukesästä FAIR-hanke, jonka tavoitteena on luoda synergiaa ja kartuttaa tietämystä sähkölentojen mahdollisuuksista sekä myös nopeuttaa alueellisten sähkölentojen käyttöönottoa.

Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen puheenjohtaja Janne Vasama osallistui Wasa Future Festivaliin jakaakseen näkemyksensä sähkölentojen mahdollisuuksista sekä pohjoismaisesta näkökulmasta katsottuna että Merenkurkun alue lähtökohtana.

Janne Vasama, Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen puheenjohtaja, nosti Wasa Future Festivalissa esille useita sähkölentokoneiden etuja – sekä Pohjoismaille että Merenkurkun alueelle:
– Sähkölennot ovat käytännöllisesti katsoen päästöttömiä, ympäröivän infrastruktuurin tarve on minimaalinen, lennot ovat halpoja sekä käyttäjille että yhteiskunnalle, ja kyseessä on nopein ja tehokkain tapa liikkua paikasta toiseen, hän tiivistää.

Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen perusti sähkölentotekniikasta kiinnostunut ryhmä v. 2017.
– Kehitys on edennyt nopeasti näiden kolmen vuoden aikana, ja Suomessa käydään jo poliittista keskustelua sähkölentojen mahdollisuuksista, Vasama toteaa.

Yhdistys tekee työtä kolmella eri tasolla – osin sähkölentokonelaivueen, osin teknologian ja sähkölentojen edellyttämien ekosysteemien sekä lopuksi tiedonvälityksen parissa.
– Olemme mukana lukuisissa hankkeissa ja teemme yhteistyötä muun muassa Aalto-yliopiston kanssa. Eri puolilla maailmaa on jo käynnissä yli 300 sähkölentohanketta, ja Suomen ensimmäiset sähköistä matkustajalentoliikennettä koskevat hankkeet saatetaan todennäköisesti loppuun viimeistään viiden vuoden kuluessa, Vasama jatkaa.

Prototyyppejä kehitellään jatkuvasti lisää ja valmistajat ovat erittäin optimistisia.
– Haasteitakin löytyy, niin akkuteknologian kuin matkustajaliikenteen sertifioinnin suhteen. Kyse ei ole ainoastaan moottoreiden vaihtamisesta – kaikkia ympäröiviä toimintoja täytyy muuttaa ja uusia toimintamalleja luoda. Vasaman mukaan sähkölentokoneiden yleinen hyväksyntä perustuu neljään tekijään: turvallisuuteen, melutasoon ja itse kokemukseen, saatavuuteen sekä tietysti hintaan.

Sähkölentokoneet voivat muuttaa tapamme matkustaa, mutta vain jos ne ovat kaikkien saatavilla – Sähkölentokoneet voivat muuttaa tapamme matkustaa, mutta vain jos ne ovat kaikkien saatavilla – ei siis pelkästään yritysten ja rikkaiden yksinomaisena kulkuneuvona. Lentolipun varaamisen on oltava yhtä yksinkertaista kuin taksin soittamisen, sanoo Vasama, joka vertaa sähkölentokonetta suurnopeusjunaan:
– Suurnopeusratojen rakentaminen on erittäin kallista ja radat vaativat valtavan keskus- ja syöttölinjaverkoston ollakseen hyödyllisiä.
Matkustajat eivät loppujen lopuksi juurikaan säästä aikaa.Vasama 8 – Lentäminen on nopein ja helpoin tapa liikkua paikasta toiseen – ja sähkölentokoneilla tämän voi tehdä vähäisellä investoinnilla ja ilman päästöjä. Sähkölentojen avulla voisimme korvata lentohäpeän ylpeydellä, Janne Vasama uskoo. Tässä Vasama keskustelemassa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtajan Juha Häkkisen ja kansanedustaja Joakim Strandin kanssa.

Vasama mainitsee muutamia esimerkkejä sähkölentojen hyödyistä Merenkurkun alueelle: – Sähkölentokoneiden käyttökustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat, jolloin myös liput ovat halvemmat. Tämä luo edellytyksiä uusille ja lyhyemmille reiteille sekä tiheämmälle liikennöinnille vilkkailla reiteillä. Taksilennot halpenisivat sähkökäyttöisillä lentokoneilla, ja lentohäpeästä puhumisen sijaan voisimme olla ylpeitä lentämisestä. Meri ja ilmasto sekä myös alueen teollisuus tekevät Merenkurkun alueesta loistavan testialustan.
– Vientiyritykset tarvitsevat maailmanlaajuisia verkostoja – niin myös tutkimus, kehitys ja opetus.

Matkailuala oli Suomen nopeimmin kasvava sektori pandemiaan saakka, ja sähkölennoilla olisi suuri merkitys myös sairaanhoitoalalla, jossa nopeat kuljetukset voivat olla ratkaisevassa asemassa. Vasama toteaa, että yritykset ymmärtävät sähkölentotekniikan kehittämisen hyödyt ja arvon sekä ovat mielellään mukana uranuurtajina. Merenkurkun johtaja Mathias Lindström on samaa mieltä.
– FAIR-hanke on herättänyt valtaisaa kiinnostusta, ja yhä useammat ymmärtävät, miten paljon alue hyötyisi sähkölennoista. Ne voisivat ratkaista monet suurimmat haasteemme – päästötason ja harvaan liikennöityjen reittien kannattavuuden, ja ne voisivat myös johtaa täysin uusien, alueellisten reittien perustamiseen.

Hankkeessa korostetaan parhaan mahdollisen tietopohjan laatimista, ja tässä Vasama astuu mukaan kuvaan.
– Aluksi täysin utopistisina pidetyt hankkeet voidaan toteuttaa – jopa paljon luultua aiemmin – jos toimijoilla on palava usko tekemäänsä. Olemme jo todistaneet tämän täällä Merenkurkun alueella, Lindström toteaa. Mahdollisuudet Pohjoismaille ovat valtaisat Lindströmin mielestä Pohjoismaiden ministerineuvoston tulisi välittömästi ryhtyä asiassa toimenpiteisiin, ja myös Vasama nostaa esille yhteisen, pohjoismaisen sähkölentostrategian edut. – Jos toimisimme Pohjoismaissa uranuurtajina, voisimme luoda standardeja ja liiketoimintamalleja sekä kehittää omassa ilmastossamme tarvittavaa teknologiaa.

Pohjoismaissa on noin 300 vakiintunutta lentoreittiä, joiden välimatka on alle 400 km. Nykypäivän sähkölentokoneet selviäisivät jo näistä matkoista – 60 prosenttia alhaisemmilla toimintakustannuksilla kuin tavalliset lentokoneet. – Tarjolla on valtavat mahdollisuudet Pohjoismaille, Lindström tiivistää. Teksti ja kuvat: Anna Sand / bySand Tapahtuma lähetettiin suorana Youtubeen. Esitysmateriaali löytyy TÄSTÄ