Ensimmäisten sähköllä käyvien matkustajalentokoneiden odotetaan olevan markkinoilla vuonna 2026. Koneissa tulee olemaan tilaa jopa 19 matkustajalle, ja niiden kantomatka on yli 400 km. Kyseessä onkin suhteellisen pienet koneet jotka lentävät lyhyitä etäisyyksiä – eli asia, mistä lentoala on pitkälti luopunut menneinä vuosikymmeninä.
Sen sijaan lentoala on tunnettu suuren mittakaavan operaatioistaan – kannattavia reittejä on lennetty suurilla koneilla suurkaupungista toiseen.
Merenkurkku haluaa olla suunnannäyttäjä
– Sähkölennot kääntävät perinteisen ajattelumallin ylösalaisin, kun hiljaisempien reittien lentämisestä voi yhtäkkiä tulla mielenkiintoisempaa kustannusten laskiessa. Tämä johtuu siitä, että sähkölentokoneiden operointi ja ylläpito tulee mitä todennäköisemmin olemaan edullisempaa verrattuna perinteisiin lentokoneisiin, toteaa Mathias Lindström Merenkurkun neuvostosta.
– Loppupeleissä kaikki riippuu tietysti kysynnästä, mutta kannustimia uudelle lentoliikennemallille on selkeästi olemassa.
Merenkurkun neuvosto aloitti muutama vuosi sitten hankkeen kerätäkseen tietoa sähkölentämisestä. Ajatuksena on valmistella alue uutta teknologiaa varten sekä samaan aikaan saavuttaa hyötyä alan pioneerina toimimisesta.
– Alueemme on harvinaisen sopiva sähkölennoille. On täysin realistista, että esimerkiksi Vaasan ja Uumajan välillä lennetään sähkölentokoneilla tulevaisuudessa, huomauttaa Lindström.
Halvemmat moottorit ja huoltotyöt
Syy sille, miksi Vaasan ja Uumajan välillä ei tällä hetkellä lennetä on ensisijaisesti se, ettei se ole kannattavaa perinteisillä lentokoneilla. Mikä sitten tekee sähkölennoista halvempia?
Ensinnäkin sähkömoottori on halvempi valmistaa kuin perinteinen lentokonemoottori. Toiseksi sen rakenne on yksinkertaisempi, minkä vuoksi sähkömoottoria ei tarvitse huoltaa yhtä paljon.
– Sähkölentäminen saattaa pitkällä aikavälillä mullistaa ilmailualan markkinat. Alhaisemmilla kustannuksilla voi olla kannattavaa lentää lyhyempiä etäisyyksiä pienemmillä koneilla, ja näin lentomatka saattaa muistuttaa enemmän bussikyytiä. Kannattavia reittejä saattaa syntyä pienempien kaupunkien välille, eikä lentoliikenne enää keskity pelkästään pääkaupunkeihin. Tämä puolestaan voi edistää alueellista lentoliikennettä, sanoo hankejohtaja Andreas Forsgren, joka on myös osallistunut projektiin.
Sähkölento yli Merenkurkun
Sähkölennoilla on suurin mahdollisuus lyödä läpi sellaisilla alueilla, joilla muut liikennöintimahdollisuudet ovat vähäiset. Tällaisia ovat esimerkiksi paikat, joissa ei ole junarataa tai maanteitä.
– Sellaisissa paikoissa, joissa on jonkinlainen maantieteellinen este, kuten vuoria tai merta, sähkölentäminen vaikuttaa kilpailukykyiseltä vaihtoehdolta junille ja autoille, selittää Merenkurkun neuvoston hankkeeseen osallistunut Arne Smedberg, Uumajan BioFuel Regionin toimitusjohtaja.
Tämän huomioiden esimerkiksi reitit Kokkola-Skellefteå tai Örnsköldsvik-Seinäjoki sopivat erittäin hyvin sähkölennoille. Ne ovat tarpeeksi lyhyitä ensimmäisen sukupolven matkustajakoneille, joiden kantomatka on 400 km. Muutkin etapit Merenkurkun sisällä voivat myös tulla kyseeseen, sekä maiden sisällä että niiden välillä.
Akkuklusterit vauhdittavat kehitystä
Ottaen huomioon, että akkuklusteri on syntymässä Merenkurkun molemmille puolille, olisi tietenkin sopivaa, jos alue voisi olla suunnannäyttäjä ei vain akkujen valmistuksessa, mutta myös niiden käyttämisessä. Samanaikaisesti akkuklusteri saattaa lisätä matkustuskysyntää, kun alueet Merenkurkun molemmin puolin tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä.
– Suurin kysymys tietenkin on, onko eri reiteille Merenkurkun alueella tarpeeksi kysyntää, jotta sähkölennot olisivat realistisia. Sitä emme vielä tänä päivänä tiedä, sanoo hankkeeseen osallistunut Uumajan yliopiston professori Lars Westin.
– Aiemmissa yrityksissä synnyttää ilmaliikennettä Merenkurkun alueelle ei usein ole ollut mukana kestävää toimijaa, joka markkinoisi lentoja ja jonka reitit olisivat integroitu julkiseen liikenteeseen Merenkurkun molemmin puolin. Tätä vaaditaan myös sähkölennoilta, hän huomauttaa.
Aiemmissa yrityksissä synnyttää ilmaliikennettä Merenkurkun alueelle ei usein ole ollut mukana kestävää toimijaa, joka markkinoisi lentoja ja jonka reitit olisivat integroitu julkiseen liikenteeseen Merenkurkun molemmin puolin. Tätä vaaditaan myös sähkölennoilta.
Lars Westin, Uumajan yliopiston professori
Alue on valmis
Sähkölentokoneiden tulo markkinoille vuoden 2026 tienoilla ei automaattisesti tarkoita, että uusia lentoreittejä syntyy. Jotta näin voisi tapahtua, tarvitaan kysyntää ja luultavasti myös julkisen puolen apua.
Vaasan yliopiston aluetutkija Helka Kalliomäki on ollut mukana Merenkurkun neuvoston hankkessa ja hän sanoo, että alueen eri toimijoiden keskuudessa on selkeä tahto tehdä töitä sähköilmailun eteen.
– Alueella on harvinaisen vahvaa, rajat ylittävää yhteistyötä. Monet toimijat ovat innostuneet sähköilmailun vauhdittamisesta. Sähköilmailun realistisesta mahdollisuudesta viestii myös se, että ilmailualalla on paine uudistaa itseään ympäristösyistä ja siksi, että se on kärsinyt pandemiasta, toteaa Kalliomäki.
Jalat tukevasti ilmassa
Merenkurkun alueen sijainti on hyvä sähköilmailun kannalta. Alueella on jo valmiiksi kokemusta uudenlaisten bisnesmallien rakentamisesta, jotka ylittävät maiden rajat ja vaativat yksityisen ja julkisen puolen yhteistyötä.
– Monen mielestä sähkölentäminen kuulostaa luultavasti epärealistiselta, mutta olen ylpeä siitä, että meillä on jalat tukevasti ilmassa. Eivät kaikki uskoneet lauttaankaan, mutta me onnistuimme saamaan sen aikaan, sanoo Mathias Lindström.
Alueella on harvinaisen vahvaa, rajat ylittävää yhteistyötä. Monet toimijat ovat innostuneet sähköilmailun vauhdittamisesta. Sähköilmailun realistisesta mahdollisuudesta viestii myös se, että ilmailualalla on paine uudistaa itseään ympäristösyistä ja siksi, että se on kärsinyt pandemiasta.
Helka Kalliomäki, aluetutkija Vaasan yliopistossa
Kuvassa yhdessä Uumajan yliopiston aluetaloustieteen professori Lars Westin ja Vaasan yliopiston aluetieteen tutkija Antti Mäenpään kanssa. (Kuva: Anna Sand / by Sand)
FAIR
(Finding innovations to Accelerate the Implementation of electric Regional aviation) on ensimmäinen askel kohti kestävän sähkölentämisen varhaista käyttöönottoa Merenkurkun alueella. Hanke lisää tietoa sähkölentämisestä, selvittää mahdollisuuksia ja kartoittaa sekä tarpeita että tarvittavia teknisiä investointeja.
Hankekumppanit ovat suurelta osin Merenkurkun alueen toimijoita, siis Suomesta Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista sekä Ruotsista Västerbottenin läänistä ja Örnsköldsvikin kunnasta. FAIR hankkeen maantiede sisältää myös Norlannin maakunnan Norjassa.
Lue lisää flyfairkvarken.com
