{"id":25427,"date":"2026-09-08T08:56:34","date_gmt":"2026-09-08T05:56:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kvarken.org\/?p=25427"},"modified":"2026-09-08T11:06:53","modified_gmt":"2026-09-08T08:06:53","slug":"vahvemmat-yhteydet-turvallisemman-ja-kilpailukykyisemman-pohjolan-puolesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kvarken.org\/fi\/vahvemmat-yhteydet-turvallisemman-ja-kilpailukykyisemman-pohjolan-puolesta\/","title":{"rendered":"Vahvemmat yhteydet turvallisemman ja kilpailukykyisemm\u00e4n Pohjolan puolesta"},"content":{"rendered":"

Infrastruktuuri on enemm\u00e4n kuin liikennett\u00e4<\/h2>\n

Europarlamentaarikko Merja Kyll\u00f6nen<\/strong> loi heti alkuun pohjan p\u00e4iv\u00e4n s\u00e4vylle. Infrastruktuuri ei ole en\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n perinteist\u00e4 liikennett\u00e4, vaan sit\u00e4, miten useat yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4t kytkeytyv\u00e4t toisiinsa.<\/p>\n

\u2013 Puhumme siit\u00e4, miten tavarat liikkuvat, miten energia virtaa, miten data liikkuu ja miten Pohjola pysyy yhteydess\u00e4 itseens\u00e4 ja maailmaan. Tulevaisuus ei ole paikka, vaan verkosto ja kokonaisuuksien optimointia, Kyll\u00f6nen korosti.<\/p>\n

Kun h\u00e4nelt\u00e4 kysyttiin, mink\u00e4 yksitt\u00e4isen infrastruktuurihankkeen h\u00e4n mieluiten n\u00e4kisi Euroopan toteuttavan seuraavan viiden vuoden aikana, h\u00e4n nosti esiin Merenkurkun k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n (Nordic Connector). T\u00e4m\u00e4 siksi, ettei k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ole kyse vain tiest\u00e4 tai sillasta, vaan liikenteen, energian, teollisuuden, datan ja huoltovarmuuden yhten\u00e4isest\u00e4 alueellisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Samalla Kyll\u00f6nen haastoi perinteisen mielikuvan, jossa Pohjola n\u00e4hd\u00e4\u00e4n syrj\u00e4isen\u00e4 reuna-alueena. Alue tulisi sen sijaan n\u00e4hd\u00e4 porttina Atlantin ja It\u00e4meren, Euroopan ja arktisen alueen sek\u00e4 teollisten resurssien ja uusien globaalien tarpeiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Kyll\u00f6sen mukaan Merenkurkun neuvosto EAYY osoittaa konkreettisesti, miten valtiorajat ylitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 voi toimia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Talous ei tunne rajoja, ellei infrastruktuuri niit\u00e4 rakenna, h\u00e4n totesi.<\/p>\n

H\u00e4n painotti my\u00f6s Pohjoismaiden v\u00e4list\u00e4 keskin\u00e4ist\u00e4 luottamusta kilpailuetuna.<\/p>\n

\"\"

Merja Kyll\u00f6nen piti avauspuheenvuoron otsikolla: Tulevaisuuden infrastruktuuri \u2013 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sek\u00e4 teolliselle kasvulle ett\u00e4 uuden Pohjolan turvallisuudelle.<\/p><\/div>\n

Kauppaa muuttuvassa maailmanj\u00e4rjestyksess\u00e4<\/h2>\n

Ruotsin Kauppakollegion p\u00e4\u00e4johtaja Anders Ahnlid<\/strong> kuvaili, miten kauppapoliittinen maisema on muuttumassa; Yhdysvaltojen protektionistinen linja, suurten talousblokkien v\u00e4liset j\u00e4nnitteet ja monimutkaisemmaksi k\u00e4ynyt suhde Kiinaan vaikuttavat eurooppalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiin.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa Suomen ja Ruotsin tulee Ahnlidin mukaan vaalia EU:n sis\u00e4markkinoita ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaista kauppaa. Samalla maat voivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suuntaa syvent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pohjoismaista integraatiota.<\/p>\n

Viesti kytkeytyi Kyll\u00f6sen aiempaan ajatuskulkuun: kun ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maailma muuttuu ep\u00e4varmemmaksi, hyvin toimivien alueellisten markkinoiden ja naapurimaiden v\u00e4listen kest\u00e4vien yhteyksien arvo kasvaa.<\/p>\n

\"\"

Anders Ahnlid puhui kaupan uudesta maailmanj\u00e4rjestyksest\u00e4.<\/p><\/div>\n

Valmiutta rakennetaan arjessa<\/h2>\n

Oriolan toimitusjohtaja Katarina Gabrielson<\/strong> k\u00e4ytti l\u00e4\u00e4kehuoltoa esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten riippuvaisia Pohjola ja Eurooppa ovat muista maista ja pitkist\u00e4 kansainv\u00e4lisist\u00e4 toimitusketjuista.<\/p>\n

H\u00e4n esitteli kolme periaatetta valmiuden vahvistamiseksi: selkeyden, kest\u00e4vyyden ja yhteisty\u00f6n.<\/p>\n

Selkeys tarkoittaa, ett\u00e4 vastuiden ja roolien on oltava selvi\u00e4 monimutkaisessa toimitusketjussa \u2013 muuten sek\u00e4 toimintanopeus ett\u00e4 toimintakyky vaarantuvat, kun jotain tapahtuu. Kest\u00e4vyys tarkoittaa, ett\u00e4 j\u00e4rjestelmien on toimittava jo arjessa. J\u00e4rjestelm\u00e4, joka ei toimi normaalioloissa, harvoin toimii paremmin paineen alla.<\/p>\n

Kolmas periaate on yhteisty\u00f6. Yksik\u00e4\u00e4n toimija ei voi yksin turvata l\u00e4\u00e4kehuoltoa; tarvitaan yhteisty\u00f6t\u00e4 viranomaisten, l\u00e4\u00e4keteollisuuden ja jakeluportaan v\u00e4lill\u00e4. Lis\u00e4ksi pohjoismaisessa yhteydess\u00e4 tarvitaan parempaa valtiorajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta.<\/p>\n

\u2013 Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n on kannettava vastuunsa, mutta my\u00f6s teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, Gabrielson totesi.<\/p>\n

H\u00e4n nosti esiin konkreettisen pohjoismaisen ongelman: kansalliset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t voivat vaikeuttaa l\u00e4\u00e4kkeiden nopeaa jakelua yhden maan varastosta toisen maan potilaille. Useampien toimijoiden on siksi ajateltava ja toimittava pohjoismaisesti, v\u00e4hemmill\u00e4 rajaesteill\u00e4 ja paremmalla koordinaatiolla.<\/p>\n

Samalla Pohjola on liian pieni ratkaisemaan kaikkia huoltovarmuuskysymyksi\u00e4 yksin. Siksi Gabrielson korosti my\u00f6s yhteisty\u00f6n tarvetta EU-tasolla.<\/p>\n

\"\"

Katarina Gabrielsonin esityksen otsikko oli: L\u00e4\u00e4kejakelu tarkastelussa \u2013 huoltovarmuus ja yhteisty\u00f6 Pohjolassa.<\/p><\/div>\n

Alustavat keskustelut osoittivat, kuinka l\u00e4heisesti infrastruktuuri, kauppa ja huoltovarmuus liittyv\u00e4t toisiinsa. Pohjoismainen yhteisty\u00f6 muuttuu ep\u00e4varmemmassa maailmassa yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi, ja luottamus on muutettava toimiviksi yhteyksiksi ja konkreettiseksi yhteisty\u00f6ksi.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kytkeytyi sanoihin, joilla Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund<\/strong> avasi seminaarin:<\/p>\n

\u2013 Hyv\u00e4n\u00e4 naapurina oleminen on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjolassa l\u00e4hes pyh\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Katseet suunnattiin my\u00f6hemmin p\u00e4iv\u00e4n aikana Merenkurkun alueen kasvupotentiaaliin, Nordic Connectorin rahoitukseen sek\u00e4 liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n merkitykseen sotilaalliselle liikkuvuudelle ja siviilivalmiudelle.<\/p>\n

\"\"

Kjell Skoglund avasi seminaarin tervetulopuheenvuorollaan.<\/p><\/div>\n

Faktoja: <\/strong><\/p>\n

Merenkurkun neuvosto EAYY j\u00e4rjesti seminaarin osana FLINC-hanketta yhdess\u00e4 Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kanssa Wasa Future Festivalin yhteydess\u00e4 13.\u00a0elokuuta\u00a02026. Paikalla oli yhteens\u00e4 290\u00a0kuulijaa. Seminaarin puheenjohtajana toimi Merenkurkun neuvosto EAYY:n kasvujohtaja Sarah V\u00e4re.<\/p>\n

FLINC, Financing<\/em> Large-scale<\/em> Infrastructure<\/em> \u2013 Case<\/em> Nordic<\/em> Connector<\/em>, on Interreg Auroran osarahoittama ja Merenkurkun neuvosto EAYY:n johtama hanke. Hanke tuottaa tietopohjaa Nordic Connectoriin liittyv\u00e4st\u00e4 rahoituksesta, alueellisista vaikutuksista, sotilaallisesta liikkuvuudesta ja huoltovarmuudesta. Tuloksia on tarkoitus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muissa suurissa valtiorajat ylitt\u00e4viss\u00e4 infrastruktuurihankkeissa.<\/p>\n

Linkit<\/strong><\/p>\n