{"id":25432,"date":"2026-09-08T09:02:22","date_gmt":"2026-09-08T06:02:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kvarken.org\/?p=25432"},"modified":"2026-09-08T11:36:30","modified_gmt":"2026-09-08T08:36:30","slug":"alueella-on-resurssit-nyt-ne-on-yhdistettava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kvarken.org\/fi\/alueella-on-resurssit-nyt-ne-on-yhdistettava\/","title":{"rendered":"Alueella on resurssit \u2013 nyt ne on yhdistett\u00e4v\u00e4"},"content":{"rendered":"

Ongelmasta potentiaaliin<\/h2>\n

Niklas Nordstr\u00f6m<\/strong>, Luulajan entinen kunnanneuvos ja Egenmakt AB:n nykyinen Senior Advisor, l\u00e4hti liikkeelle Norrbottenin muutoksesta.<\/p>\n

Norrbottenin 1980-luvun kaivoskriisi oli raju, mutta vanha mielikuva jatkuvassa kriisiss\u00e4 olevasta alueesta s\u00e4ilyi pitk\u00e4\u00e4n senkin j\u00e4lkeen, kun kehitys oli k\u00e4\u00e4ntynyt. T\u00e4m\u00e4 vaikutti siihen, miten Norrbotten miellettiin politiikassa, ulkomaailmassa ja rahoitusmarkkinoilla.<\/p>\n

Nordstr\u00f6min mukaan k\u00e4\u00e4nne rakentui kolmen tekij\u00e4n varaan: faktoihin, liittoumiin ja kansainv\u00e4liseen viitekehykseen. Alue kokosi tietopohjan, jota oli vaikea kiist\u00e4\u00e4, loi N6-yhteisty\u00f6n muiden Ruotsin pohjoisten alueiden kanssa puhuakseen yhteisell\u00e4 pohjoisella \u00e4\u00e4nell\u00e4 sek\u00e4 kytki kehityksens\u00e4 arktiseen agendaan.<\/p>\n

Kun Norrbottenia alettiin kuvailla strategisena solmukohtana laajemmassa yhteydess\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 se n\u00e4htiin syrj\u00e4isen\u00e4 kolkkana, my\u00f6s mielikuva alueesta Tukholmassa ja Brysseliss\u00e4 muuttui.<\/p>\n

Sama mekanismi on olennainen my\u00f6s Merenkurkun alueelle. Resurssit ovat jo olemassa, mutta ne on koottava kertomukseksi, joka tavoittaa foorumit, joissa investointi-\u00a0ja infrastruktuurip\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

My\u00f6s Merja<\/strong> Kyll\u00f6nen<\/strong> palasi p\u00e4iv\u00e4n aikana tarpeeseen rakentaa yhdess\u00e4 vahvempi pohjoismainen kertomus, jotta alueesta tulisi maailmassa relevantti.<\/p>\n

\"\"

Niklas Nordstr\u00f6m puhui rajattomasta elinkeinoel\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p><\/div>\n

Rajat ylitt\u00e4v\u00e4 voimakeskittym\u00e4<\/h2>\n

Jan Wejdmark, <\/strong>Newsec Swedenin Head of Strategic Sales, esitteli Pohjanmaan ja V\u00e4sterbottenin \u201dGreater Kvarkenina\u201d \u2013 rajat ylitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 alueena, jonka yhteenlaskettu taloudellinen ja teollinen vahvuus ei aina n\u00e4y kartalla.<\/p>\n

\u2013 Se on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yksi Euroopan vahvimmista alueista, Wejdmark sanoi.<\/p>\n

H\u00e4n nosti esiin alueen taloudellisen painoarvon, osaamisymp\u00e4rist\u00f6t, luonnonvarat ja teollisuusklusterit. Merenkurkun molemmin puolin on kansainv\u00e4lisi\u00e4 yrityksi\u00e4, vahvoja oppilaitoksia ja 60 000\u201370\u00a0000\u00a0opiskelijaa, joilla on osaamista mm. energian, valmistuksen ja vihre\u00e4n siirtym\u00e4n aloilta.<\/p>\n

V\u00e4sterbottenilla on laajamittaista vihre\u00e4\u00e4 teollisuutta ja kiertotalouden liiketoimintamalleja; Pohjanmaalla puolestaan on vahva uusiutuvan energian ja energiateknologian klusteri. Yhdess\u00e4 alueet t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan tavalla, joka luo suurempia mahdollisuuksia kuin jos ne kehittyisiv\u00e4t erikseen.<\/p>\n

Samalla Suomen ja Ruotsin Nato-j\u00e4senyys on tuonut alueelle uuden strategisen ulottuvuuden. It\u00e4-l\u00e4nsisuuntaiset liikennek\u00e4yt\u00e4v\u00e4t, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t Norjan Atlantin rannikon Suomeen ja Ruotsiin, ovat nousseet t\u00e4rkeiksi sek\u00e4 siviilihuoltovarmuudelle ett\u00e4 sotilaalliselle liikkuvuudelle.<\/p>\n

\"\"

Jan Wejdmarkin esitysotsikko oli: Merenkurkun alueen kasvupotentiaali luo Pohjoismaille lis\u00e4arvoa.<\/p><\/div>\n

Integraatio voi alkaa jo nyt<\/h2>\n

V\u00e4sterbottenin l\u00e4\u00e4nin maaherra Helene Hellmark Knutsson <\/strong>korosti, ettei rajat ylitt\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n tarvitse odottaa Merenkurkun kiinte\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4.<\/p>\n

Juutinrauman alue osoittaa, ett\u00e4 integraatiota voidaan rakentaa kauan ennen kuin silta on paikallaan. Kun kiinte\u00e4 yhteys sitten aikanaan avataan, se voi vahvistaa ja moninkertaistaa jo toimivan yhteisty\u00f6n vaikutuksia.<\/p>\n

Merenkurkun alue voi toimia samalla tavalla. Kyse on mm. rajaesteiden v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4, yhteisten ty\u00f6markkinoiden luomisesta sek\u00e4 ihmisten, yritysten ja osaamisen liikkuvuuden helpottamisesta.<\/p>\n

Hellmark Knutsson nosti esiin alueen vihre\u00e4n ja vakaan energian t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kilpailuetuna. Energia ja raaka-aineet eiv\u00e4t kuitenkaan yksin\u00e4\u00e4n riit\u00e4 luomaan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin v\u00e4est\u00f6nkasvua, vaan alue tarvitsee my\u00f6s osaamisintensiivisi\u00e4 palveluita, uutta yritystoimintaa ja houkuttelevia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, jotka saavat ihmiset j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja muuttamaan t\u00e4nne.<\/p>\n

Hellmark Knutsson painotti etenkin naisten merkityst\u00e4 alueen tulevaisuudelle, sill\u00e4 noin 60\u00a0prosenttia Merenkurkun alueen 60 000\u201370\u00a0000\u00a0opiskelijasta on naisia. Jotta heid\u00e4n osaamisensa saataisiin pidetty\u00e4 alueella, tarvitaan laajemmat ty\u00f6markkinat, joilla on enemm\u00e4n korkealaatuisia ty\u00f6paikkoja etenkin osaamis-\u00a0ja palvelusektorilla.<\/p>\n

\u2013 Jos emme onnistu luomaan t\u00e4llaisia ty\u00f6markkinoita, olemme vaarassa menett\u00e4\u00e4 yhden alueen t\u00e4rkeimmist\u00e4 voimavaroista, h\u00e4n t\u00e4hdensi.<\/p>\n

Samalla h\u00e4n varoitti, ett\u00e4 usein kriisien aikana syntyy uusia rajaesteit\u00e4, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t sitten pysyviksi. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 aktiivista ja pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 Merenkurkun molemmin puolin.<\/p>\n

\"\"

Helene Hellmark Knutsson puhui Merenkurkun alueen tulevaisuudesta ja miten luomme entist\u00e4 integroituneemman rajaseudun.<\/p><\/div>\n

Poliittinen ehdotus liikkuvuuden lis\u00e4\u00e4miseksi<\/h2>\n

Kansanedustaja Antti Kurvinen<\/strong> antoi p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi konkreettisen ehdotuksen: erityisen talousalueen, niin sanotun SEZ:n (Special Economic Zone), selvitt\u00e4mist\u00e4 Merenkurkun alueelle. T\u00e4llaista aluetta voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kevyemm\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyn kokeilemiseen ja esteiden v\u00e4hent\u00e4miseen mm. yritysten sijoittumisen, lupien, kuljetusten ja liikkuvuuden osalta. Kurvinen per\u00e4\u00e4nkuulutti yhteist\u00e4 alueellista ty\u00f6t\u00e4 ehdotuksen viemiseksi eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindstr\u00f6m<\/strong> toivotti aloitteen tervetulleeksi ja vahvisti, ett\u00e4 Merenkurkun neuvosto ottaa asian esille tulevassa strategiaty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Samalla h\u00e4n liitti ehdotuksen p\u00e4iv\u00e4n laajempaan keskusteluun alueen mahdollisuuksista:<\/p>\n

\u2013 Alueella on teollisuutta, osaamista ja strateginen sijainti. Tarvitsemme viel\u00e4 vahvemman infrastruktuurin ja integraatiota jo olemassa olevien resurssien yhdist\u00e4miseksi, Lindstr\u00f6m tiivisti.<\/p>\n

\"\"

Kansanedustaja Antti Kurvinen p\u00e4\u00e4tti seminaarin.<\/p><\/div>\n

Seminaarissa esiteltiin my\u00f6s kaksi uutta analyysi\u00e4, jotka on laadittu Interreg Auroran osarahoittaman FLINC-hankkeen puitteissa. Ensimm\u00e4isess\u00e4 tarkastellaan, miten Nordic Connector voitaisiin rahoittaa; toisessa analysoidaan pohjoisen Pohjolan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 sotilaallisen liikkuvuuden ja valmiuden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/em><\/p>\n

Raportit antavat yhdess\u00e4 konkreettisia vastauksia kahteen kysymykseen, jotka olivat esill\u00e4 koko seminaarin ajan: mit\u00e4 kiinte\u00e4 yhteys voisi tuoda tullessaan \u2013 ja mit\u00e4 sen toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4. Lue lis\u00e4\u00e4 molemmista raporteista erillisist\u00e4 artikkeleista.<\/em><\/p>\n

Faktoja:<\/strong><\/p>\n

Merenkurkun neuvosto EAYY j\u00e4rjesti seminaarin osana FLINC-hanketta yhdess\u00e4 Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kanssa Wasa Future Festivalin yhteydess\u00e4 13.\u00a0elokuuta\u00a02026. Paikalla oli yhteens\u00e4 290\u00a0kuulijaa. Seminaarin puheenjohtajana toimi Merenkurkun neuvosto EAYY:n kasvujohtaja Sarah V\u00e4re.<\/p>\n

FLINC, Financing<\/em> Large-scale<\/em> Infrastructure<\/em> \u2013 Case<\/em> Nordic<\/em> Connector<\/em>, on Interreg Auroran osarahoittama ja Merenkurkun neuvosto EAYY:n johtama hanke. Hanke tuottaa tietopohjaa Nordic Connectoriin liittyv\u00e4st\u00e4 rahoituksesta, alueellisista vaikutuksista, sotilaallisesta liikkuvuudesta ja huoltovarmuudesta. Tuloksia on tarkoitus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muissa suurissa valtiorajat ylitt\u00e4viss\u00e4 infrastruktuurihankkeissa.<\/p>\n

Linkit<\/strong><\/p>\n