{"id":25436,"date":"2026-09-08T10:08:52","date_gmt":"2026-09-08T07:08:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kvarken.org\/?p=25436"},"modified":"2026-09-08T11:18:06","modified_gmt":"2026-09-08T08:18:06","slug":"uusi-analyysi-esittaa-nordic-connectorin-rahoituksen-edellytykset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kvarken.org\/fi\/uusi-analyysi-esittaa-nordic-connectorin-rahoituksen-edellytykset\/","title":{"rendered":"Uusi analyysi esitt\u00e4\u00e4 Nordic Connectorin rahoituksen edellytykset"},"content":{"rendered":"

Rahoitusanalyysi on yksi kahdesta uudesta raportista, jotka esiteltiin Merenkurkun neuvosto EAYY:n ja Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin seminaarissa 13.\u00a0elokuuta. Analyysi on laadittu Interreg Auroran osarahoittamassa FLINC-hankkeessa, jonka hankeomistaja on Merenkurkun neuvosto EAYY.<\/p>\n

PBI:n Manager Anders Jungar <\/strong>esitteli analyysin, joka t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 V\u00e4yl\u00e4viraston suomalaista esiselvityst\u00e4 vuodelta\u00a02025 rahoitusn\u00e4k\u00f6kulmalla, riskianalyysill\u00e4 ja EU-rahoitusta koskevalla ohjeistuksella.<\/p>\n

Enemm\u00e4n kuin silta<\/h2>\n

Keskeisen\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta on, ettei Nordic Connectoria tulisi k\u00e4sitell\u00e4 erillisen\u00e4 siltahankkeena. Hanketta kuvaillaan raportissa ohjelmainvestointina, joka voi kattaa kiinte\u00e4n yhteyden, siihen liittyv\u00e4n maaliikenteen infrastruktuurin sek\u00e4 mahdolliset s\u00e4hk\u00f6nsiirto-, vety-\u00a0ja datayhteydet.<\/p>\n

Eri osat voidaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja rahoittaa eri tavoin, mik\u00e4 voi parantaa ohjelman kokonaisedellytyksi\u00e4 ja mahdollistaa rahoituksen hakemisen useista l\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n

Analyysin kohteena oleva yhteys k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 noin 94\u00a0kilometri\u00e4 pitk\u00e4n maanp\u00e4\u00e4llisen tieyhteyden. Perusinvestoinnin alhaisin arvio on 4,9\u00a0miljardia euroa, mutta raportissa korostetaan, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on alaraja-arvio, joka ei sis\u00e4ll\u00e4 riskivarausta.<\/p>\n

Viisi rahoitusskenaariota<\/h2>\n

PBI on analysoinut viitt\u00e4 skenaariota 50\u00a0vuoden toiminta-ajalle rakennusvaiheen j\u00e4lkeen. Oletukset vaihtelevat mm. investointikustannusten, rakennusajan, koron, EU-tuen, valtion p\u00e4\u00e4oman, liikennem\u00e4\u00e4rien ja maksutasojen osalta.<\/p>\n

Skenaarioiden liikenne-ennusteet perustuvat V\u00e4yl\u00e4viraston vuoden\u00a02025 tarveselvitykseen Merenkurkun kiinte\u00e4st\u00e4 yhteydest\u00e4.<\/p>\n

Taloudellinen tulos j\u00e4\u00e4 negatiiviseksi kolmessa varovaisemmassa skenaariossa. Suotuisassa skenaariossa nykyarvo on noin 2,1\u00a0miljardia euroa, ja velka voidaan maksaa takaisin noin 31\u00a0toimintavuoden j\u00e4lkeen. Optimistisessa skenaariossa nykyarvo on noin 3,4\u00a0miljardia euroa ja takaisinmaksuaika noin 21\u00a0vuotta.<\/p>\n

Positiiviset skenaariot eiv\u00e4t perustu yhteen ainoaan ratkaisuun, vaan ne edellytt\u00e4v\u00e4t alhaisempien investointikustannusten, matalien rahoituskustannusten, riitt\u00e4v\u00e4n liikenteen, 18\u00a0prosentin EU-tuen sek\u00e4 10\u201320\u00a0prosentin valtion p\u00e4\u00e4oman yhdistelm\u00e4\u00e4. Korkeimmat analysoidut maksut ovat 85\u00a0euroa henkil\u00f6autolle ja 250\u00a0euroa raskaalle ajoneuvolle.<\/p>\n

Analyysiss\u00e4 osoitetaan, ett\u00e4 Nordic Connector voi olla rahoitettavissa, kun liikennetulot yhdistet\u00e4\u00e4n EU-tukeen, valtion p\u00e4\u00e4omaan ja edullisiin rahoitusehtoihin.<\/p>\n

Rahoitettavuus ja yhteiskunnallinen arvo eri asioita<\/h2>\n

Raportissa tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 ero taloudellisen kannattavuuden ja yhteiskuntataloudellisen arvon v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Se, etteiv\u00e4t liikennemaksut riit\u00e4 koko investoinnin rahoittamiseen, ei tarkoita, ettei hanke olisi yhteiskuntataloudellisesti ja strategisesti perusteltavissa. Laajamittaista liikenneinfrastruktuuria ei useinkaan rahoiteta kokonaan sen k\u00e4ytt\u00e4jilt\u00e4 peritt\u00e4vin maksuin. Ratkaiseva kysymys ei siis ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, mit\u00e4 infrastruktuuri maksaa tai mit\u00e4 suoria tuloja se tuottaa, vaan millaisia taloudellisia, logistisia, alueellisia ja turvallisuuteen liittyvi\u00e4 vaikutuksia sill\u00e4 voidaan saavuttaa \u2013 ja oikeuttavatko n\u00e4m\u00e4 vaikutukset vaadittavan julkisen panostuksen.<\/p>\n

Rahoitusraportissa analysoidaan, miten Nordic Connector voitaisiin rahoittaa ja organisoida, mutta siin\u00e4 ei arvioida hankkeen alueellisten, taloudellisten ja turvallisuuteen liittyvien hy\u00f6tyjen laajuutta. N\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n FLINC-hankkeen muissa ty\u00f6paketeissa. Sotilaallisen liikkuvuuden analyysi on valmis, kun taas laajempien alueellisten ja taloudellisten vaikutusten selvitysty\u00f6 on viel\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4. Analyysit muodostavat yhdess\u00e4 laajemman perustan Nordic Connectorin jatkoarvioinnille.<\/p>\n

Yhteist\u00e4 hankeyhti\u00f6t\u00e4 ehdotetaan<\/h2>\n

PBI suosittelee, ett\u00e4 Nordic Connector organisoitaisiin Suomen ja Ruotsin yhteisen, julkisomisteisen hankeyhti\u00f6n kautta ns. erillisyhti\u00f6n (Special Purpose Vehicle) muodossa. Malli muistuttaa Juutinrauman sillan taustalla olevaa organisaatiota.<\/p>\n

Valtion omistuksen, takuiden ja p\u00e4\u00e4oman arvioidaan olevan ratkaisevia, kun taas yksityiset toimijat voisivat osallistua ennen kaikkea rakentamiseen, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja kunnossapitoon.<\/p>\n

Raportissa esitet\u00e4\u00e4n kolme priorisoitua seuraavaa askelta:<\/p>\n

    \n
  1. Selvitet\u00e4\u00e4n EU-rahoituksen mahdollisuudet yhdess\u00e4 CINEA:n kanssa.<\/li>\n
  2. Ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n sen eteen, ett\u00e4 Nordic Connector ja keskeiset solmukohdat, mm. Vaasan satama, sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n TEN-T-verkkoon.<\/li>\n
  3. Syvennet\u00e4\u00e4n Suomen ja Ruotsin kahdenv\u00e4lisi\u00e4 keskusteluja hallinnon, riskinjaon ja yhteisen hankeyhti\u00f6n tiimoilta.<\/li>\n<\/ol>\n

    Euroopan komission ehdotus seuraavaksi CEF-ohjelmaksi kaudelle\u00a02028\u20132034 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 51,5\u00a0miljardia euroa liikenteeseen, josta 17,5\u00a0miljardia ehdotetaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi sotilaalliseen liikkuvuuteen. Tukitaso voi olla korkeampi sellaisille osille, joilla on selke\u00e4 siviili-\u00a0ja sotilask\u00e4ytt\u00f6, kuin tavanomaiselle liikenneinfrastruktuurille.<\/p>\n

    Rahoitusikkuna on siksi t\u00e4rke\u00e4, mutta raportin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on selv\u00e4: eteneminen edellytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 eurooppalaista rahoitusta ett\u00e4 Suomen ja Ruotsin pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 yhteist\u00e4 sitoutumista.<\/p>\n

    Lue my\u00f6s artikkeli pohjoisen Pohjolan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n pullonkauloista ja Nordic Connectorin mahdollisesta merkityksest\u00e4 sotilaalliselle liikkuvuudelle ja siviilivalmiudelle.<\/em><\/a><\/p>\n

    Faktoja: <\/strong><\/p>\n

    Merenkurkun neuvosto EAYY j\u00e4rjesti seminaarin osana FLINC-hanketta yhdess\u00e4 Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kanssa Wasa Future Festivalin yhteydess\u00e4 13.\u00a0elokuuta\u00a02026. Paikalla oli yhteens\u00e4 290\u00a0kuulijaa. Seminaarin puheenjohtajana toimi Merenkurkun neuvosto EAYY:n kasvujohtaja Sarah V\u00e4re.<\/em><\/p>\n

    FLINC, Financing Large-scale Infrastructure \u2013 Case Nordic Connector, on Interreg Auroran osarahoittama ja Merenkurkun neuvosto EAYY:n johtama hanke. Hanke tuottaa tietopohjaa Nordic Connectoriin liittyv\u00e4st\u00e4 rahoituksesta, alueellisista vaikutuksista, sotilaallisesta liikkuvuudesta ja huoltovarmuudesta. Tuloksia on tarkoitus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muissa suurissa valtiorajat ylitt\u00e4viss\u00e4 infrastruktuurihankkeissa.<\/em><\/p>\n

    Linkit<\/strong><\/p>\n