28.03.2018

E12 elinkeinoelämän, palvelusektorin ja matkailuelinkeinon näkökulmasta

Toimivat tavaran- ja henkilökuljetukset ovat tärkeitä edellytyksiä Pohjoismaiden positiivisen kehityksen ja hyvinvoinnin jatkumiselle. Loppukonferenssin aikana osallistujat saivat tutustua molempiin näkökulmiin – sekä myös matkailuelinkeinon näkemykseen seudun infrastruktuurista.

Ulriksen Jansson Burvall 3
Arve Ulriksen, Max Jansson ja Magnus Burvall esittelivät näkemyksiään elinkeinoelämän, palvelusektorin ja matkailualan näkökulmista.

Norjalainen Arve Ulriksen, Mo Industripark AS:n toimitusjohtaja ja NHO Nordlandin hallituksen puheenjohtaja painotti E12-reitin kehittämistä teollisuuden osalta ja puhui myös lämpimästi erilaisten vihreiden ratkaisujen puolesta.
– Meillä on alueella suuri kasvupotentiaali ja monia vientituotteita – öljyä, mineraaleja, kaasua, kalaa ja puuta. Jotta voidaan ylläpitää kantokykyinen tuotanto, olemme lähteneet panostamaan vihreään energiaan, mutta myös tuotannon laadun täytyy pysyä maailmanluokassa, ja silloin täytyy myös logistiikan olla samalla tasolla, Ulriksen toteaa.
Hän toivoo kokonaispanostusta koko E12-tien varrella ja menee jopa niin pitkälle, että ehdottaa, että kuljetusreitti voisi olla eurooppalainen pilotti vihreälle, autonomiselle kuljetukselle.
– Mo Industriparkin luona sijaitseva satama on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä Norjassa ja sinne tarvitaan kipeästi uusi syväsatamalaituri. Satama on tärkeä linkki globaaleille markkinoille. Mo i Ranan uusi lentokenttä on pitkällä tähtäimellä ratkaiseva alueen kasvulle ja tulee luomaan uusia mahdollisuuksia koko E12-reitin varrelle. Lisäksi on tärkeää, että Pohjoismaat yhdistetään Uuteen Silkkitiehen tai ”One Belt One Roadiin”, jos aloite toteutetaan. Muussa tapauksessa on riskinä, että jäämme ulkopuolelle, Ulriksen näkee.
Mutta kuljetukset ja infrastruktuuri eivät ole tärkeitä ainoastaan teollisuuden näkökulmasta.

Swecon aluepäällikkö Magnus Burvall edusti konferenssissa palvelusektoria ja painotti infrastruktuurin merkitystä sekä työ- että vapaa-ajan matkoille.
– Moni kunta ei nykyään pysty tarjoamaan sekä asumista että töitä asukkailleen. Noin kolmannes kaikista työkykyisistä pendelöi siksi yli kuntarajojen työpaikoilleen, mitä aina pidetään yhteiskuntataloudelle kustannuksena, sillä se aika, minkä käytämme matkalla kahden paikan välillä, ei tuota lisäarvoa.

Matka-aikabudjettimme, eli aika jonka hyväksymme kuluvan päivittäiseen matkustamiseen, on ollut sama jo pitkän aikaa eli noin 70–80 minuuttia päivässä. Sitä vastoin se on muuttunut, kuinka pitkälle ehdimme tuossa ajassa siirtymään.
– Infrastruktuuri voi siten mahdollistaa seudun laajenemisen, luoda toiminnallisia seutuja ja vahvistaa aluekeskuksia. Se aikaansaa laajemmat työmarkkinat, lisää kasvua ja tuo positiivisia vaikutuksia suureen osaan yhteiskunnan toiminnoista, esimerkiksi joukkoliikenteen tarjontaan. Vahvat aluekeskukset johtavat puolestaan entistä elävämpään maaseutuun näiden aluekeskusten ympärillä, Burvall selittää.
Toiminnallinen maantiede on siis tärkeämpää kuin hallinnolliset rajat, ja lisääntynyt matkustaminen sekä vaatii että mahdollistaa paremman infrastruktuurin.
– Matkojen itsessään tulee tulevaisuudessa luoda mahdollisuuksia entistä suuremmalle joukolle, joka voi hyödyntää joustavia työaikoja ja -paikkoja, Burvall toteaa ja jatkaa:
– Kun työn voi tehdä varsinaisen työmatkan aikana, syntyy myös lisäarvoa, minkä tulee voida vaikuttaa matkustamisen yhteiskuntataloudelliseen malliin.

VisitVaasan toimitusjohtaja Max Jansson jatkaa:
– Ihmisistä tulee myös vapaa-ajallaan entistä liikkuvampia. Yhä useampi on päättänyt asua muutaman kuukauden vuodesta muilla paikkakunnilla tai muissa maissa. Trendi on aika selkeä nykyään. Meidän ei ole enää pakko pysyä samalla paikkakunnalla voidaksemme työskennellä. Matkailu lisääntyy jatkuvasti emmekä pyri pysymään paikoillamme. Luonnon kannalta on tärkeää, että massat liikkuvat helposti ja taloudellisesti seudulla. Meidän täytyy tarkastella koko seutua yhtenä matkakohteena sen sijaan, että jokainen tekee päätöksensä omilla tahoillaan.
Jansson uskoo, että seutu maantieteellisesti pienestä alueestaan huolimatta voisi saada aikaan paljon:
– E12-hanke on vaikuttanut siihen, että meillä on yhteinen näkemys siitä mitä pitäisi tehdä. Nyt tarvitaan selkeä viestintäsuunnitelma, jotta projektin puitteissa tehty työ voi jatkua. Meidän täytyy jatkaa, jotta olemme myös vuonna 2040 houkutteleva osa Pohjois-Eurooppaa, hän päättää.



 

Teksti ja kuvat: Anna Sand
, suomennos: VASEK

Intrerreg BA FI RGB

E12 Atlantica Transport - E12-liikennekäytävän varrella vaikuttavien suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten kumppaneiden yhteistyöhanke, joka keskittyy toimivaan rahdin ja matkustajien kuljetusväylään, yhteisiin valtionrajat ylittävien strategioiden suunnittelun sekä tulevaisuuden yhteistyömuotoihin.

Hankkeen E12 Atlantica Transport kumppanit
Merenkurkun neuvosto (Lead Part, FI), MidtSkandia (NO), Blå Vägen (SE) Region Västerbotten (SE), Pohjanmaan liitt (FI), Nordland fylkeskommune (NO), Vaasanseudun Kehitys OY VASEK (FI), Uumajan kunta (SE), Vännäsin kunta (SE), Vindelnin kunta (SE), Lyckselen kunta (SE), Storumanin kunta (SE), Infrastruktur i Umeå AB INAB (SE), Rana Utviklingsselskap AS (NO), Ranan kunta (NO), Polarcirkeln lyfthavnsutvikling (NO), Mo i Rana Havn (NO), Mo Industripark AS (NO), Alstahaug havnevesen KF (NO), Helgeland Havn IKS (NO)

 

Siirry "Ajankohtaista"-sivulle