Merenkurkun neuvoston nykyinen strategiasuunnitelma vuosille 2014–2016, visiona vuosi 2020, umpeutuu vuoden lopussa, ja uutta ollaan laatimassa Olav Jernin johdolla. Olav toimi suuren osan työelämästään pohjoismaisen yhteistyön parissa, jota leimasivat hyvät ja tiiviit yhteydet Merenkurkun neuvostoon ja sen jäseniin, joten hän oli siksi itsestään selvä valinta tehtävään.
Aloitetaanpa alusta ja kelataan taaksepäin aina vuoteen 1976. Olav valittiin tuolloin Vaasan kaupunginvaltuustoon aikana, jolloin pohjoismainen yhteistyö oli tiivistä ja arvostettua Suomessa.
– Työssäni Svenska Österbottens Landskapsförbundissa, lääninhallituksessa ja viimeksi Pohjanmaan liiton maakuntajohtajana yhteistyöasiat ovat jatkuneet omalla painollaan. Merenkurkun neuvoston järjestäytyessä nykyiseen muotoonsa, v. 2007–2008, osallistuin neuvotteluihin ja istuin sitten pitkään Merenkurkun neuvoston hallituksessa, Olav kertoo.
Nyt hän on eläkkeellä mutta hänen monivuotinen toimintansa Merenkurkun neuvostossa jatkuu. Hän osallistui nykyisen strategiasuunnitelman laadintaan ja hänelle lankesi luonnostaan prosessin johtaminen tälläkin kertaa.
Konkreettinen työ alkoi syyskuussa, ja tavoitteena on strategiasuunnitelman hyväksyminen yhdistyksen vuosikokouksessa toukokuussa 2018. Työn lähtökohdaksi on otettu ympäröivän maailman analysointi. Mitä on tapahtunut vuoden 2014 jälkeen? Mikä vaikuttaa kehitykseen tulevina vuosina?
– Merenkurkun liikenne on ollut erittäin voimakkaasti esillä toiminnassa, ja liikennetyön seuraava vaihe vaikuttaa pitkälti seuraavan strategiasuunnitelman sisältöön, Olav toteaa. Merenkurkun liikenne on minulle henkilökohtaisesti ollut asialistalla jo vuodesta 1999, ja on ollut kiehtovaa seurata Midway Alignment -hanketta. Olen vaikuttunut hankkeen aikaansaannoksista, hän jatkaa.
Toimivat liikenneyhteydet ovat kaiken muun valtionrajat ylittävän yhteistyön perusta ja myös uuden strategiasuunnitelman yksi painopisteistä. Toinen on Pohjoismaiden ministerineuvoston tuki ja sen toiminta raja-alueellisissa asioissa.
– Maiden lainsäädännössä on vielä rajaesteitä aiheuttavia eroja, jotka olisi tärkeää korjata, Olav selittää.
Kolmantena seikkana strategiasuunnitelman tulee ottaa huomioon EU ja sen tukiohjelmien sisältö vuoden 2020 jälkeen.
– Monet hankkeet ovat saaneet rahoitusta nykyisellä rakennerahastokaudella emmekä tiedä vielä, paljonko hankerahaa seuraavalla kaudella on käytössä ja millä ehdoilla, esim. maantieteellisillä sellaisilla.
Edelleen yhtenä asiana on, pitäisikö Merenkurkun neuvoston saada EAYY-asema. EAYY:n eli Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän myötä Merenkurkun neuvosto saisi uuden itsenäisen juridisen aseman. Se helpottaisi alueen yhteistyötä valtionrajojen yli.
Strategiatyön kaikkein tärkeimpänä seikkana on tietenkin, mitä Merenkurkun neuvoston jäsenet haluavat ja tarvitsevat.
– Tiedämme, että Merenkurkun liikenne ja muut yhteistyön alueet nauttivat laajaa kannatusta ja että kansojen välisen yhteydenpidon edistämiseen on halua, mutta se ei riitä. Jäsenten on oltava valmiita myös puhtaasti taloudellisiin panostuksiin, Olav katsoo.
Hän aikoo käydä syksyn mittaan keskusteluja jäsenten edustajien kanssa kuullaakseen heidän tarpeitaan ja tahtoaan.
– Uskon työn sujuvan hyvin – valtionrajat ylittävän yhteistyön lisäämiseen on vahvaa kiinnostusta ja kaikki merkit ovat myönteisiä, Olav toteaa lopuksi.
Teksti ja kuva: Anna Sand