Päätöksentekijät olivat vahvasti edustettuina ”New Nordic” -seminaarissa. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että Pohjola on nostettava nyt maailman kartalle ja että Merenkurkun kiinteä yhteys ei olisi ainoastaan alueellinen kysymys, vaan sillä olisi merkittäviä seurausvaikutuksia myös muualle Suomeen sekä asemaamme Pohjolassa ja Euroopassa.
Kysymys Merenkurkun kiinteästä yhteydestä, Nordic Connectorista, sisältää monia näkökulmia, mikä tuli selkeästi esille myös seminaariin osallistuneiden poliitikkojen puheenvuoroissa.
Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, Naton parlamentaarisen yleiskokouksen (Nato PA) varapuheenjohtaja ja Merenkurkun neuvosto EAYY:n hallituksen jäsen Mikko Savola tarkasteli asiaa puolustuspoliittisesta näkökulmasta.
– Pohjoismainen puolustusyhteistyö alkoi kehittyä jo vuonna 2014, mutta se on vahvistunut sen jälkeen, kun kaikki Pohjoismaat liittyivät Natoon, Savola aloitti. Ruotsi on meille lähin kahdenvälinen kumppani, ja maa arvioi omaa turvallisuusympäristöään pitkälti samoista lähtökohdista kuin Suomi, hän lisäsi.
Pohjoismainen puolustusyhteistyö näkyy mm. Naton FLF-toiminnassa (Forward Land Forces) ja Nordefco-yhteistyössä (Nordic Defence Cooperation). Lisäksi Suomi on osa Ison-Britannia johtamia JEF-joukkoja (Joint Expeditionary Force). Pohjoismaiden huoltovarmuutta vahvistetaan monella tasolla, joista kuljetuskapasiteetti ja huoltoväylät ovat yksi tärkeä osa.
– On erityisen tärkeää vahvistaa Suomen tie- ja rautatieyhteyksiä maan sisäosista länteen, totesi Savola.
Savola nosti esiin rajat ylittävän yhteistyön huoltovarmuuden alalla sekä etenkin alueelliset elintarvikeklusterit, Vaasan energiaklusteri ja alueen panostukset puolustusteollisuuteen. Samoin hän korosti synergiaetuja vahvemmasta yhteistyöstä, jossa Nordic Connectorilla olisi tärkeä rooli.
Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, Naton parlamentaarisen yleiskokouksen (Nato PA) varapuheenjohtaja sekä Merenkurkun neuvosto EAYY:n hallituksen jäsen Mikko Savola tarkasteli Pohjolan uutta merkitystä maailmanmarkkinoilla puolustuspoliittisesta näkökulmasta.
Ulkoministeri Elina Valtonen osallistui seminaariin etäyhteydellä ja mainitsi puolestaan teknologisen osaamisen Suomen ja Merenkurkun alueen valttikorttina.
– Se luo uusia, suuria mahdollisuuksia, mutta myös riskejä ja haasteita. Näihin tulee vastata yhteistyöllä – kansainvälisellä yhteistyöllä, hän totesi.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand oli paikalla puhumassa infrastruktuurin merkityksestä pohjoismaiselle yhteistyölle.
– Merkitys on ratkaisevan tärkeä, Strand totesi. Niin vienti kuin tuontikin vaativat toimivaa logistiikkaa, ja yleisesti ottaen viennistämme ja sen merkityksestä Suomelle puhutaan aivan liian vähän.
Jos Suomea ei enää nähtäisi saarena, se merkitsisi dramaattista muutosta – syntyisi uusia virtoja ja logistisia kulkureittejä, Strand arvioi. Hänen mukaansa meidän on kysyttävä, mitä arvoa Merenkurkun kiinteä yhteys tuottaisi.
– Se lisäisi hyvinvointia, ja olen vakuuttunut siitä, että se maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin.
Infrastruktuurin merkitys pohjoismaiselle yhteistyölle on ratkaisevan tärkeä, totesi Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand.
Paneeliin kokoontui edustajia eri puolilta Pohjolaa keskustelemaan konkreettisista ehdotuksista ja tarvittavista toimenpiteistä pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi ja infrastruktuuri-investointien vauhdittamiseksi. Mitä tarvitaan, jotta Pohjola ottaisi johtoaseman?
Keskustelu jatkui seminaarin paneelikeskustelussa, johon osallistuivat myös Geir Waage, Ranan kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja MidtSkandian varapuheenjohtaja, sekä Rickard Carstedt, Västerbottenin alueneuvos ja Merenkurkun neuvosto EAYY:n hallituksen puheenjohtaja.
– Meidän täytyy nyt alkaa keskittyä konkreettisempiin toimiin ja luoda delegaatio, joka nostaa asian esiin kaikkien Pohjoismaiden hallituksissa, Waage totesi. Useimmat investoinnit tapahtuvat etelä-pohjoissuuntaisesti, kun taas me työskentelemme länsi-itäsuuntaisen käytävän puolesta. Sen täytyy saada sama asema kuin jo olemassa olevilla käytävillä ja liittyä niihin. Uudessa geopoliittisessa tilanteessa, jossa olemme kaikki Naton jäseniä, tarvitaan myös uusia, yhteisiä strategioita ja infrastruktuurisuunnitelmia.
Carstedt oli samaa mieltä ja painotti yhteisen pohjoismaisen infrastruktuurisuunnitelman sekä uusien, yhteisten rahoitusmallien tarvetta.
– Meidän on pystyttävä esittämään valmis konsepti Nordic Connector -ratkaisusta, hän totesi. Tarvitaan myös enemmän rohkeutta. Rohkeita päätöksiä ja rohkeita poliitikkoja.
Savola puolestaan totesi, että alueella on jo tehty uskomattoman hyvää työtä, minkä ansiosta asiasta on nyt alettu kiinnostua myös muilla seuduilla.
– Mutta paljon työtä on vielä jäljellä, ja meidän täytyy aiempaa enemmän tehdä tästä yhteinen asia. Meidän täytyy jatkaa viestin levittämistä muille pohjoismaisille organisaatioille ja aina korkeimmalle tasolle saakka.
Yleisöltä kuultiin runsaasti kysymyksiä niin paneelikeskustelun aikana kuin seminaarin jokaisen ohjelmakohdan jälkeenkin. Merenkurkun kiinteä yhteys, pohjoismainen yhteistyö ja Pohjolan uusi rooli maailmanmarkkinoilla ovat ilmiselvästi aiheita, jotka herättävät suurta kiinnostusta ja innostusta iästä, sukupuolesta tai ammattiroolista riippumatta, mikä ei loppujen lopuksi ole kovin yllättävää. Kuten Joakim Strand totesi puheenvuorossaan: kyse ei ole Vaasan asiasta, vaan koko Suomen asiasta.
Rickard Carstedt, Västerbottenin alueneuvos ja Merenkurkun neuvosto EAYY:n hallituksen puheenjohtaja, sekä Geir Waage, Ranan kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja MidtSkandian varapuheenjohtaja, esittivät molemmat konkreettisia ehdotuksia siitä, mitkä aloitteet tulisi toteuttaa seuraavaksi.
Paneelikeskustelu ja esitykset löytyvät YouTubesta, jossa seminaari on nähtävissä kokonaisuudessaan linkistä: https://www.youtube.com/live/NONokA4dmwg?si=lqCOStck3sic6Bwt.
Teksti ja kuvat: Anna Sand
Seminaarin järjesti Suomalais-ruotsalainen kauppakamari yhteistyössä Merenkurkun neuvoston kanssa, joka toteutti järjestelyt osana Interreg Auroran rahoittamaa FLINC-hankettaan (Financing Large-scale Cross-border Infrastructure – Case Nordic Connector). Tapahtuma oli osa Wasa Future Festivalia, joka kokoaa vuosittain elokuun alussa yhteen asiantuntijoita, innovaattoreita ja päättäjiä keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista.
