Kun infrastruktuuri joutuu koetukselle
Pohjoismaiden pohjoisosien yrityksille luotettavat itä–länsisuuntaiset liikenneyhteydet ovat päivittäisen toiminnan välttämätön edellytys. Turvallisuustietoisuuden lisääntyessä saman infrastruktuurin, joka pitää toimitusketjut liikkeessä, on vastattava myös sotilaallisen liikkuvuuden ja varautumisen kasvaviin vaatimuksiin.
Fellesrådet for Trøndelag Jämtland Härjedalen, MidtSkandia ja Merenkurkun neuvosto ovat yhdessä tilanneet selvityksen siitä, miten laajan itä–länsisuuntaisen käytävän liikenneverkot – Norjan Atlantin rannikolta Jämtlandin ja Västernorrlandin kautta Keski-Suomeen – kykenevät vastaamaan samanaikaisesti siviili- ja sotilasliikkuvuuden tarpeisiin. Työ kuuluu FLINC-hankkeen työpakettiin 3, ja sen toteuttaa Risk Intelligence A/S.
Miten verkosto toimii paineen alla
Analyysissa tarkastellaan nykyisen liikenneinfrastruktuurin toimintakykyä kolmessa eri skenaariossa, jotka vaihtelevat rajallisista häiriöistä vakavaan kriisiin.
Keskeinen kysymys on, pystyykö sama verkosto tukemaan samanaikaisesti sekä siviili- että sotilaallisia tarpeita paineen alla. Analyysissa tarkastellaan, missä pullonkauloja syntyy ja mitä tarvitaan kriittisten virtojen ylläpitämiseksi eri skenaarioissa.
Työssä tarkastellaan kokonaisjärjestelmää yksittäisten investointien sijaan. Siinä analysoidaan, miten häiriöt vaikuttavat verkostoon, kuinka liikennemuotojen väliset riippuvuudet vaikuttavat toimintakykyyn sekä miten vaihtoehtoiset reitit voivat tukea jatkuvuutta koko alueella.
– Monet viimeaikaiset tutkimukset ovat keskittyneet logistiikkaketjun yksittäisiin osiin, kuten satamakapasiteettiin tai tieverkon käytettävyyteen. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme sen sijaan sitä, miten koko multimodaalinen liikennejärjestelmä toimii erilaisissa skenaarioissa, sanoo Risk Intelligence A/S:n projektipäällikkö Robin Häggblom.
Mitä analyysilla pyritään selventämään
– Laajamittaisten sotilaallisten siirtojen vaatimuksia liikenneinfrastruktuurille usein aliarvioidaan. On myös tärkeää ymmärtää, että nämä vaatimukset tulevat saman verkoston siviilikäytön päälle. Myös vakavan kriisin aikana yhteiskunta tarvitsee edelleen kuljetuskapasiteettia kriittisille tavaroille ja palveluille, kauppavirroille, teollisuudelle ja arjen perustoiminnoille”, Häggblom lisää.
Robin Häggblom, Risk Intelligence A/S:n projektipäällikkö, analysoi, miten rajat ylittävä liikenneinfrastruktuuri toimii erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa.
– Keski-Norjan, Ruotsin ja Suomen halki lännestä itään kulkevalla pohjoismaisella akselilla on keskeinen rooli. Tämän tutkimuksen avulla haluamme ymmärtää, miten rajat ylittävä infrastruktuurimme toimisi kriisitilanteissa ja missä sitä on vahvistettava yhteisen vastuumme toteuttamiseksi, sanoo Fellesrådet for Trøndelag Jämtland Härjedalen -neuvoston johtaja Anna Halvarsson.
– MidtSkandialle kyse on pohjimmiltaan rajat ylittävästä yhteistyöstä sekä yhteisestä vastuustamme alueen turvallisuuden ja varautumisen osalta. Vahvat itä–länsisuuntaiset yhteydet ovat välttämättömiä elinkeinoelämälle ja päivittäiselle liikkumiselle mutta myös sille, että Norja, Ruotsi ja Suomi voivat toimia tehokkaasti yhdessä kriisitilanteissa. Tämä analyysi auttaa ymmärtämään paremmin, miten tätä varautumista voidaan vahvistaa, sanoo MidtSkandian koordinaattori Allan Berg.
– Turvallisuusnäkökulma tärkeänä osana laajempien hyötyjen analyysia vahvistaa sitä, mitä myös rahoitustutkimus ja muut laajempia hyötyjä koskevat vaikutukset osoittavat: Nordic Connectorin merkitystä ei voida arvioida vain yhden laskelman perusteella. Kyse on myös siitä, millaista aluetta haluamme olla rakentamassa ja miten valmistaudumme tulevaisuuteen, sanoo Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström.
Analyysin ensimmäisen luonnoksen odotetaan valmistuvan keväällä 2026, ja lopullisen raportin on tarkoitus valmistua kesän aikana.
Taustaa
Väyläviraston ja Ruotsin liikenneviraston kesäkuussa 2025 valmistunut yhteinen toteutettavuusselvitys vahvisti, että Merenkurkun kiinteä yhteys on teknisesti toteuttamiskelpoinen. Selvityksessä arvioitiin toteutusvaihtoehtoja, rakennuskustannuksia ja liikennevaikutuksia, ja siinä tunnistettiin sotilaallinen liikkuvuus tällaisen yhteyden keskeiseksi hyödyksi. Selvityksessä ei kuitenkaan analysoitu syvällisesti liikenneverkon laajempia turvallisuus- ja varautumistarpeita. Tämä tutkimus vastaa suoraan tähän puutteeseen laajentamalla tarkastelun Norjan, Ruotsin ja Suomen halki kulkevaan itä–länsisuuntaiseen käytävään. Maaliskuussa 2026 Pohjoismaiden liikenneministerit sitoutuivat vahvistamaan rajat ylittävää varautumisyhteistyötä ja nostivat Pohjoismaiden pohjoisosien itä–länsisuuntaiset käytävät strategiseksi painopisteeksi, mikä korostaa entisestään tämän analyysin merkitystä. Lue lisää: regjeringen.no/id3151848
Osallistu keskusteluun
Tervetuloa mukaan Wasa Future Festivaliin, jossa esitellään käynnissä olevaa työtä rajat ylittävän infrastruktuurin rahoitukseen ja turvallisuuteen liittyvistä näkökulmista. Tilaisuus “Huomisen Pohjola – kasvua globaaleista jännitteistä huolimatta” järjestetään torstaina 13. elokuuta 2026 kello 13.00–16.15 Mindsquaressa, Wasa Innovation Centerissä Vaasassa. Ohjelma on suomeksi ja ruotsiksi.
Rajat ylittävän suuren kokoluokan infrastruktuurin rahoitukseen liittyvää työtä esitellään myös Almedalsveckan 2026 -tapahtumassa.
Tutkimuksen toteuttaja: Risk Intelligence A/S Merenkurkun neuvosto EAYY:n, Fellesrådet for Trøndelag Jämtland Härjedalenin sekä MidtSkandian toimeksiannosta.
FLINC (Financing Large-scale Infrastructure – Nordic Connector) on Euroopan unionin osarahoittama Interreg Aurora -hanke, jota koordinoi Merenkurkun neuvosto EAYY. Hanke käyttää Nordic Connectoria tapaustutkimuksena kehittäessään analyyttisia menetelmiä rajat ylittävän suuren kokoluokan infrastruktuurin arviointiin Pohjoismaissa. Tämä sotilaallista liikkuvuutta koskeva tutkimus on osa FLINC-hanketta, ja sitä rahoittavat osaltaan myös Fellesrådet for Trøndelag Jämtland Härjedalen sekä MidtSkandia, mikä heijastaa yhteistä kiinnostusta itä–länsisuuntaiseen varautumiseen Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Lue lisää: kvarken.org/fi/hankkeet/flinc
Lue lisää FLINC-hankkeesta: kvarken.org/fi/hankkeet/flinc
Tämä artikkeli on osa FLINC-artikkelisarjaa, jossa esitellään käynnissä olevia analyyseja ennen lopullisia tuloksia. Aiheena on muun muassa rajat ylittävän infrastruktuurin rahoitukseen ja laajempiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvä työ.
