Ongelmasta potentiaaliin
Niklas Nordström, Luulajan entinen kunnanneuvos ja Egenmakt AB:n nykyinen Senior Advisor, lähti liikkeelle Norrbottenin muutoksesta.
Norrbottenin 1980-luvun kaivoskriisi oli raju, mutta vanha mielikuva jatkuvassa kriisissä olevasta alueesta säilyi pitkään senkin jälkeen, kun kehitys oli kääntynyt. Tämä vaikutti siihen, miten Norrbotten miellettiin politiikassa, ulkomaailmassa ja rahoitusmarkkinoilla.
Nordströmin mukaan käänne rakentui kolmen tekijän varaan: faktoihin, liittoumiin ja kansainväliseen viitekehykseen. Alue kokosi tietopohjan, jota oli vaikea kiistää, loi N6-yhteistyön muiden Ruotsin pohjoisten alueiden kanssa puhuakseen yhteisellä pohjoisella äänellä sekä kytki kehityksensä arktiseen agendaan.
Kun Norrbottenia alettiin kuvailla strategisena solmukohtana laajemmassa yhteydessä sen sijaan, että se nähtiin syrjäisenä kolkkana, myös mielikuva alueesta Tukholmassa ja Brysselissä muuttui.
Sama mekanismi on olennainen myös Merenkurkun alueelle. Resurssit ovat jo olemassa, mutta ne on koottava kertomukseksi, joka tavoittaa foorumit, joissa investointi- ja infrastruktuuripäätökset tehdään.
Myös Merja Kyllönen palasi päivän aikana tarpeeseen rakentaa yhdessä vahvempi pohjoismainen kertomus, jotta alueesta tulisi maailmassa relevantti.
Niklas Nordström puhui rajattomasta elinkeinoelämästä.
Rajat ylittävä voimakeskittymä
Jan Wejdmark, Newsec Swedenin Head of Strategic Sales, esitteli Pohjanmaan ja Västerbottenin ”Greater Kvarkenina” – rajat ylittävänä alueena, jonka yhteenlaskettu taloudellinen ja teollinen vahvuus ei aina näy kartalla.
– Se on tänä päivänä yksi Euroopan vahvimmista alueista, Wejdmark sanoi.
Hän nosti esiin alueen taloudellisen painoarvon, osaamisympäristöt, luonnonvarat ja teollisuusklusterit. Merenkurkun molemmin puolin on kansainvälisiä yrityksiä, vahvoja oppilaitoksia ja 60 000–70 000 opiskelijaa, joilla on osaamista mm. energian, valmistuksen ja vihreän siirtymän aloilta.
Västerbottenilla on laajamittaista vihreää teollisuutta ja kiertotalouden liiketoimintamalleja; Pohjanmaalla puolestaan on vahva uusiutuvan energian ja energiateknologian klusteri. Yhdessä alueet täydentävät toisiaan tavalla, joka luo suurempia mahdollisuuksia kuin jos ne kehittyisivät erikseen.
Samalla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on tuonut alueelle uuden strategisen ulottuvuuden. Itä-länsisuuntaiset liikennekäytävät, jotka yhdistävät Norjan Atlantin rannikon Suomeen ja Ruotsiin, ovat nousseet tärkeiksi sekä siviilihuoltovarmuudelle että sotilaalliselle liikkuvuudelle.
Jan Wejdmarkin esitysotsikko oli: Merenkurkun alueen kasvupotentiaali luo Pohjoismaille lisäarvoa.
Integraatio voi alkaa jo nyt
Västerbottenin läänin maaherra Helene Hellmark Knutsson korosti, ettei rajat ylittävän yhteistyön tarvitse odottaa Merenkurkun kiinteää yhteyttä.
Juutinrauman alue osoittaa, että integraatiota voidaan rakentaa kauan ennen kuin silta on paikallaan. Kun kiinteä yhteys sitten aikanaan avataan, se voi vahvistaa ja moninkertaistaa jo toimivan yhteistyön vaikutuksia.
Merenkurkun alue voi toimia samalla tavalla. Kyse on mm. rajaesteiden vähentämisestä, yhteisten työmarkkinoiden luomisesta sekä ihmisten, yritysten ja osaamisen liikkuvuuden helpottamisesta.
Hellmark Knutsson nosti esiin alueen vihreän ja vakaan energian tärkeänä kilpailuetuna. Energia ja raaka-aineet eivät kuitenkaan yksinään riitä luomaan pitkän aikavälin väestönkasvua, vaan alue tarvitsee myös osaamisintensiivisiä palveluita, uutta yritystoimintaa ja houkuttelevia elinympäristöjä, jotka saavat ihmiset jäämään ja muuttamaan tänne.
Hellmark Knutsson painotti etenkin naisten merkitystä alueen tulevaisuudelle, sillä noin 60 prosenttia Merenkurkun alueen 60 000–70 000 opiskelijasta on naisia. Jotta heidän osaamisensa saataisiin pidettyä alueella, tarvitaan laajemmat työmarkkinat, joilla on enemmän korkealaatuisia työpaikkoja etenkin osaamis- ja palvelusektorilla.
– Jos emme onnistu luomaan tällaisia työmarkkinoita, olemme vaarassa menettää yhden alueen tärkeimmistä voimavaroista, hän tähdensi.
Samalla hän varoitti, että usein kriisien aikana syntyy uusia rajaesteitä, jotka jäävät sitten pysyviksi. Tämä edellyttää aktiivista ja pitkäjänteistä työtä Merenkurkun molemmin puolin.
Helene Hellmark Knutsson puhui Merenkurkun alueen tulevaisuudesta ja miten luomme entistä integroituneemman rajaseudun.
Poliittinen ehdotus liikkuvuuden lisäämiseksi
Kansanedustaja Antti Kurvinen antoi päivän päätteeksi konkreettisen ehdotuksen: erityisen talousalueen, niin sanotun SEZ:n (Special Economic Zone), selvittämistä Merenkurkun alueelle. Tällaista aluetta voitaisiin käyttää kevyemmän sääntelyn kokeilemiseen ja esteiden vähentämiseen mm. yritysten sijoittumisen, lupien, kuljetusten ja liikkuvuuden osalta. Kurvinen peräänkuulutti yhteistä alueellista työtä ehdotuksen viemiseksi eteenpäin.
Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström toivotti aloitteen tervetulleeksi ja vahvisti, että Merenkurkun neuvosto ottaa asian esille tulevassa strategiatyössään. Samalla hän liitti ehdotuksen päivän laajempaan keskusteluun alueen mahdollisuuksista:
– Alueella on teollisuutta, osaamista ja strateginen sijainti. Tarvitsemme vielä vahvemman infrastruktuurin ja integraatiota jo olemassa olevien resurssien yhdistämiseksi, Lindström tiivisti.
Kansanedustaja Antti Kurvinen päätti seminaarin.
Seminaarissa esiteltiin myös kaksi uutta analyysiä, jotka on laadittu Interreg Auroran osarahoittaman FLINC-hankkeen puitteissa. Ensimmäisessä tarkastellaan, miten Nordic Connector voitaisiin rahoittaa; toisessa analysoidaan pohjoisen Pohjolan liikennejärjestelmää sotilaallisen liikkuvuuden ja valmiuden näkökulmasta.
Raportit antavat yhdessä konkreettisia vastauksia kahteen kysymykseen, jotka olivat esillä koko seminaarin ajan: mitä kiinteä yhteys voisi tuoda tullessaan – ja mitä sen toteuttaminen edellyttää. Lue lisää molemmista raporteista erillisistä artikkeleista.
Faktoja:
Merenkurkun neuvosto EAYY järjesti seminaarin osana FLINC-hanketta yhdessä Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kanssa Wasa Future Festivalin yhteydessä 13. elokuuta 2026. Paikalla oli yhteensä 290 kuulijaa. Seminaarin puheenjohtajana toimi Merenkurkun neuvosto EAYY:n kasvujohtaja Sarah Väre.
FLINC, Financing Large-scale Infrastructure – Case Nordic Connector, on Interreg Auroran osarahoittama ja Merenkurkun neuvosto EAYY:n johtama hanke. Hanke tuottaa tietopohjaa Nordic Connectoriin liittyvästä rahoituksesta, alueellisista vaikutuksista, sotilaallisesta liikkuvuudesta ja huoltovarmuudesta. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös muissa suurissa valtiorajat ylittävissä infrastruktuurihankkeissa.
Linkit
- Katso koko seminaari YouTubessa
- Seminaarin esitysmateriaalit TÄÄLLÄ
- Lue lisää FLINC-hankkeesta TÄÄLTÄ
- Artikkeli 1 – Vahvemmat yhteydet turvallisemman ja kilpailukykyisemmän Pohjolan puolesta: TÄÄLLÄ
- Artikkeli 3 – Uusi analyysi esittää Nordic Connectorin rahoituksen edellytykset: TÄÄLLÄ
- Artikkeli 4 – Uusi turvallisuusanalyysi paljastaa pohjoisen Pohjolan pullonkaulat: TÄÄLLÄ
