08 / 09 / 2026

Uusi turvallisuusanalyysi paljastaa pohjoisen Pohjolan pullonkaulat

Pohjoisella Pohjolalla on strategisesti tärkeä kuljetusjärjestelmä, mutta sen kapasiteettia ja kestävyyttä on vahvistettava. Uudessa analyysissä osoitetaan, että pullonkaulat sijaitsevat usein siellä, missä satamat, tiet ja rautatiet kohtaavat. Analyysissä nostetaan myös esiin vahvempien itä-länsisuuntaisten liikenneyhteyksien tarve sekä korostetaan Nordic Connectorin suurta merkitystä sotilaalliselle liikkuvuudelle ja siviilivalmiudelle.

Raportti esiteltiin Wasa Future Festivalin yhteydessä 13. elokuuta 2026.

Merenkurkun neuvosto EAYY tilasi yhdessä MidtSkandian ja Fellesrådet for Trøndelag Jämtland Härjedalenin kanssa selvityksen Risk Intelligence -yritykseltä FLINC-hankkeen puitteissa. Yrityksen Senior Advisor & Project Manager Robin Häggblom esitteli tulokset.

Strateginen sijainti – mutta selviä rajoituksia

Tutkimusalue ulottuu Merenkurkun alueelta (mukaan lukien Keski-Suomi) Ruotsin Jämtlandin, Härjedalenin, Västernorrlandin ja Västerbottenin kautta Norjan Trøndelagiin ja Helgelandiin.

Analyysi perustuu avoimiin ja julkisiin lähteisiin sekä 37 asiantuntijan haastatteluihin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Haastateltavat edustivat mm. liikennealaa, viranomaisia, puolustusvoimia, tutkimusta ja aluekehitystä.

Alueella on useita strategisia etuja, kuten itä-länsisuuntaiset käytävät, arktisen alueen, Atlantin ja Pohjanlahden satamat sekä rautatiet, tiet ja lentokentät. Koko kuljetusketjun tarkastelussa paljastuu kuitenkin myös selviä rajoituksia.

Kriittisimmät pullonkaulat sijaitsevat usein siellä, missä tavaroiden ja kaluston on vaihdettava kuljetusmuotoa. Satamien, teiden ja rautateiden väliset yhteydet ovat useissa paikoissa kapasiteetiltaan rajallisia, minkä lisäksi varastointi-, säilytys- ja uudelleenlastausalueista on pulaa. Yksiraiteiset rautatiet ovat haavoittuvia, ja valtiorajat ylittävien tie- ja rautatieyhteyksien redundanssi on riittämätön.

Nykyaikaiset panssarivaunut ja muut raskaat ajoneuvot voivat lisäksi olla painavampia kuin osa infrastruktuurista on mitoitettu kestämään. Erikoiskaluston, huollon ja koulutetun henkilöstön saatavuus voi siksi olla yhtä ratkaisevaa kuin tiet ja rautatiet. Raportissa tuodaan myös esiin tarve parantaa siviili- ja sotilastoimijoiden välistä tiedonvaihtoa.

Saman liikenneverkon tulee palvella monia tarpeita

Sotilaallinen liikkuvuus ei tapahdu tyhjässä kuljetusjärjestelmässä. Ihmisten on edelleen päästävä töihin, yritysten on saatava tavaransa perille ja yhteiskunnan huoltoketjujen on toimittava keskeytyksettä. Vakavassa kriisissä samojen satamien, teiden ja rautateiden on siksi palveltava sekä siviililiikennettä että sotilaskuljetuksia, mikä lisää kuormitusta huomattavasti.

Raportissa korostetaankin sellaisen infrastruktuurin arvoa, jota voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarpeisiin. Satama-, tie- ja rautatieinvestoinnit voivat samalla vahvistaa sotilaallista liikkuvuutta, siviilikuljetuksia ja huoltovarmuutta.

Koko kuljetusketjua vahvistettava

Raportissa tähdennetään vahvempien satamayhteyksien, paremman rautatiekapasiteetin ja suuremman valtiorajat ylittävän redundanssin tarvetta. Lisäksi siinä nostetaan esiin itä-länsisuuntaiset väylät Ruotsin ja Norjan kautta, mm. Meråkerin rata/Keskirata.

Nordic Connectoria kuvaillaan osana tätä kokonaisuutta tutkimusalueen merkittävimpänä liikenneinfrastruktuurihankkeena. Kiinteä yhteys loisi maayhteyden Merenkurkun yli ja vähentäisi riippuvuutta laivaliikenteestä. Junat voisivat eurooppalaisella normaaliraideleveydellä kulkea Norjan Atlantin satamista ja muualta Euroopasta erityiselle tavaraliikenneterminaalille Vaasan alueelle. Suomen rataverkkoon jatkuvien rautatiekuljetusten raideleveyden ero olisi kuitenkin ratkaistava erikseen.

Kaiken kaikkiaan raportissa osoitetaan, ettei yksittäisen tie- tai rautatieosuuden parantaminen tai yksittäisen sataman kapasiteetin lisääminen riitä. Koko kuljetusketjua on vahvistettava satamista ja terminaaleista aina niihin liittyviin teihin ja rautateihin asti, jotta analysoiduissa kriisiskenaarioissa esiin nousseisiin tarpeisiin voidaan vastata.

Faktoja:

Risk Intelligence on toteuttanut sotilaallisen liikkuvuuden analyysin osana FLINC-hankkeen työpakettia 3. Analyysin ovat yhdessä tilanneet Merenkurkun neuvosto EAYY, MidtSkandia ja Fellesrådet for Trøndelag Jämtland Härjedalen FLINC-hankkeen puitteissa.

Merenkurkun neuvosto EAYY järjesti seminaarin osana FLINC-hanketta yhdessä Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kanssa Wasa Future Festivalin yhteydessä 13. elokuuta 2026. Paikalla oli yhteensä 290 kuulijaa. Seminaarin puheenjohtajana toimi Merenkurkun neuvosto EAYY:n kasvujohtaja Sarah Väre.

FLINC, Financing Large-scale Infrastructure – Case Nordic Connector, on Interreg Auroran osarahoittama ja Merenkurkun neuvosto EAYY:n johtama hanke. Hanke tuottaa tietopohjaa Nordic Connectoriin liittyvästä rahoituksesta, alueellisista vaikutuksista, sotilaallisesta liikkuvuudesta ja huoltovarmuudesta. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös muissa suurissa valtiorajat ylittävissä infrastruktuurihankkeissa.

Linkit

  • Robin Häggblomin esitys: TÄÄLLÄ
  • Katso koko seminaari YouTubessa – esitys alkaa noin 04:10:31
  • Lue lisää FLINC-hankkeesta: TÄÄLTÄ
  • Artikkeli 1 – Vahvemmat yhteydet turvallisemman ja kilpailukykyisemmän Pohjolan puolesta: TÄÄLLÄ
  • Artikkeli 2 – Alueella on resurssit – nyt ne on yhdistettävä: TÄÄLLÄ
  • Artikkeli 3 – Uusi analyysi esittää Nordic Connectorin rahoituksen edellytykset: TÄÄLLÄ