Infrastruktuuri on enemmän kuin liikennettä
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen loi heti alkuun pohjan päivän sävylle. Infrastruktuuri ei ole enää pelkästään perinteistä liikennettä, vaan sitä, miten useat yhteiskuntajärjestelmät kytkeytyvät toisiinsa.
– Puhumme siitä, miten tavarat liikkuvat, miten energia virtaa, miten data liikkuu ja miten Pohjola pysyy yhteydessä itseensä ja maailmaan. Tulevaisuus ei ole paikka, vaan verkosto ja kokonaisuuksien optimointia, Kyllönen korosti.
Kun häneltä kysyttiin, minkä yksittäisen infrastruktuurihankkeen hän mieluiten näkisi Euroopan toteuttavan seuraavan viiden vuoden aikana, hän nosti esiin Merenkurkun käytävän (Nordic Connector). Tämä siksi, ettei käytävässä ole kyse vain tiestä tai sillasta, vaan liikenteen, energian, teollisuuden, datan ja huoltovarmuuden yhtenäisestä alueellisesta järjestelmästä.
Samalla Kyllönen haastoi perinteisen mielikuvan, jossa Pohjola nähdään syrjäisenä reuna-alueena. Alue tulisi sen sijaan nähdä porttina Atlantin ja Itämeren, Euroopan ja arktisen alueen sekä teollisten resurssien ja uusien globaalien tarpeiden välillä.
Kyllösen mukaan Merenkurkun neuvosto EAYY osoittaa konkreettisesti, miten valtiorajat ylittävä yhteistyö voi toimia käytännössä.
– Talous ei tunne rajoja, ellei infrastruktuuri niitä rakenna, hän totesi.
Hän painotti myös Pohjoismaiden välistä keskinäistä luottamusta kilpailuetuna.
Merja Kyllönen piti avauspuheenvuoron otsikolla: Tulevaisuuden infrastruktuuri – tärkeää sekä teolliselle kasvulle että uuden Pohjolan turvallisuudelle.
Kauppaa muuttuvassa maailmanjärjestyksessä
Ruotsin Kauppakollegion pääjohtaja Anders Ahnlid kuvaili, miten kauppapoliittinen maisema on muuttumassa; Yhdysvaltojen protektionistinen linja, suurten talousblokkien väliset jännitteet ja monimutkaisemmaksi käynyt suhde Kiinaan vaikuttavat eurooppalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiin.
Tässä tilanteessa Suomen ja Ruotsin tulee Ahnlidin mukaan vaalia EU:n sisämarkkinoita ja sääntöpohjaista kauppaa. Samalla maat voivat näyttää suuntaa syventämällä pohjoismaista integraatiota.
Viesti kytkeytyi Kyllösen aiempaan ajatuskulkuun: kun ympäröivä maailma muuttuu epävarmemmaksi, hyvin toimivien alueellisten markkinoiden ja naapurimaiden välisten kestävien yhteyksien arvo kasvaa.
Anders Ahnlid puhui kaupan uudesta maailmanjärjestyksestä.
Valmiutta rakennetaan arjessa
Oriolan toimitusjohtaja Katarina Gabrielson käytti lääkehuoltoa esimerkkinä siitä, miten riippuvaisia Pohjola ja Eurooppa ovat muista maista ja pitkistä kansainvälisistä toimitusketjuista.
Hän esitteli kolme periaatetta valmiuden vahvistamiseksi: selkeyden, kestävyyden ja yhteistyön.
Selkeys tarkoittaa, että vastuiden ja roolien on oltava selviä monimutkaisessa toimitusketjussa – muuten sekä toimintanopeus että toimintakyky vaarantuvat, kun jotain tapahtuu. Kestävyys tarkoittaa, että järjestelmien on toimittava jo arjessa. Järjestelmä, joka ei toimi normaalioloissa, harvoin toimii paremmin paineen alla.
Kolmas periaate on yhteistyö. Yksikään toimija ei voi yksin turvata lääkehuoltoa; tarvitaan yhteistyötä viranomaisten, lääketeollisuuden ja jakeluportaan välillä. Lisäksi pohjoismaisessa yhteydessä tarvitaan parempaa valtiorajat ylittävää vuorovaikutusta.
– Elinkeinoelämän on kannettava vastuunsa, mutta myös tehtävä yhteistyötä, Gabrielson totesi.
Hän nosti esiin konkreettisen pohjoismaisen ongelman: kansalliset säännöt voivat vaikeuttaa lääkkeiden nopeaa jakelua yhden maan varastosta toisen maan potilaille. Useampien toimijoiden on siksi ajateltava ja toimittava pohjoismaisesti, vähemmillä rajaesteillä ja paremmalla koordinaatiolla.
Samalla Pohjola on liian pieni ratkaisemaan kaikkia huoltovarmuuskysymyksiä yksin. Siksi Gabrielson korosti myös yhteistyön tarvetta EU-tasolla.
Katarina Gabrielsonin esityksen otsikko oli: Lääkejakelu tarkastelussa – huoltovarmuus ja yhteistyö Pohjolassa.
Alustavat keskustelut osoittivat, kuinka läheisesti infrastruktuuri, kauppa ja huoltovarmuus liittyvät toisiinsa. Pohjoismainen yhteistyö muuttuu epävarmemmassa maailmassa yhä tärkeämmäksi, ja luottamus on muutettava toimiviksi yhteyksiksi ja konkreettiseksi yhteistyöksi.
Tämä kytkeytyi sanoihin, joilla Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund avasi seminaarin:
– Hyvänä naapurina oleminen on täällä Pohjolassa lähes pyhää.
Katseet suunnattiin myöhemmin päivän aikana Merenkurkun alueen kasvupotentiaaliin, Nordic Connectorin rahoitukseen sekä liikennejärjestelmän merkitykseen sotilaalliselle liikkuvuudelle ja siviilivalmiudelle.
Kjell Skoglund avasi seminaarin tervetulopuheenvuorollaan.
Faktoja:
Merenkurkun neuvosto EAYY järjesti seminaarin osana FLINC-hanketta yhdessä Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kanssa Wasa Future Festivalin yhteydessä 13. elokuuta 2026. Paikalla oli yhteensä 290 kuulijaa. Seminaarin puheenjohtajana toimi Merenkurkun neuvosto EAYY:n kasvujohtaja Sarah Väre.
FLINC, Financing Large-scale Infrastructure – Case Nordic Connector, on Interreg Auroran osarahoittama ja Merenkurkun neuvosto EAYY:n johtama hanke. Hanke tuottaa tietopohjaa Nordic Connectoriin liittyvästä rahoituksesta, alueellisista vaikutuksista, sotilaallisesta liikkuvuudesta ja huoltovarmuudesta. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös muissa suurissa valtiorajat ylittävissä infrastruktuurihankkeissa.
Linkit
- Katso koko seminaari YouTubessa
- Seminaarin esitysmateriaalit TÄÄLLÄ
- Lue lisää FLINC-hankkeesta TÄÄLTÄ
- Artikkeli 2 – Alueella on resurssit – nyt ne on yhdistettävä: TÄÄLLÄ
- Artikkeli 3 – Uusi analyysi esittää Nordic Connectorin rahoituksen edellytykset: TÄÄLLÄ
- Artikkeli 4 – Uusi turvallisuusanalyysi paljastaa pohjoisen Pohjolan pullonkaulat: TÄÄLLÄ
