Rahoitusanalyysi on yksi kahdesta uudesta raportista, jotka esiteltiin Merenkurkun neuvosto EAYY:n ja Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin seminaarissa 13. elokuuta. Analyysi on laadittu Interreg Auroran osarahoittamassa FLINC-hankkeessa, jonka hankeomistaja on Merenkurkun neuvosto EAYY.
PBI:n Manager Anders Jungar esitteli analyysin, joka täydentää Väyläviraston suomalaista esiselvitystä vuodelta 2025 rahoitusnäkökulmalla, riskianalyysillä ja EU-rahoitusta koskevalla ohjeistuksella.
Enemmän kuin silta
Keskeisenä lähtökohta on, ettei Nordic Connectoria tulisi käsitellä erillisenä siltahankkeena. Hanketta kuvaillaan raportissa ohjelmainvestointina, joka voi kattaa kiinteän yhteyden, siihen liittyvän maaliikenteen infrastruktuurin sekä mahdolliset sähkönsiirto-, vety- ja datayhteydet.
Eri osat voidaan järjestää ja rahoittaa eri tavoin, mikä voi parantaa ohjelman kokonaisedellytyksiä ja mahdollistaa rahoituksen hakemisen useista lähteistä.
Analyysin kohteena oleva yhteys käsittää noin 94 kilometriä pitkän maanpäällisen tieyhteyden. Perusinvestoinnin alhaisin arvio on 4,9 miljardia euroa, mutta raportissa korostetaan, että kyseessä on alaraja-arvio, joka ei sisällä riskivarausta.
Viisi rahoitusskenaariota
PBI on analysoinut viittä skenaariota 50 vuoden toiminta-ajalle rakennusvaiheen jälkeen. Oletukset vaihtelevat mm. investointikustannusten, rakennusajan, koron, EU-tuen, valtion pääoman, liikennemäärien ja maksutasojen osalta.
Skenaarioiden liikenne-ennusteet perustuvat Väyläviraston vuoden 2025 tarveselvitykseen Merenkurkun kiinteästä yhteydestä.
Taloudellinen tulos jää negatiiviseksi kolmessa varovaisemmassa skenaariossa. Suotuisassa skenaariossa nykyarvo on noin 2,1 miljardia euroa, ja velka voidaan maksaa takaisin noin 31 toimintavuoden jälkeen. Optimistisessa skenaariossa nykyarvo on noin 3,4 miljardia euroa ja takaisinmaksuaika noin 21 vuotta.
Positiiviset skenaariot eivät perustu yhteen ainoaan ratkaisuun, vaan ne edellyttävät alhaisempien investointikustannusten, matalien rahoituskustannusten, riittävän liikenteen, 18 prosentin EU-tuen sekä 10–20 prosentin valtion pääoman yhdistelmää. Korkeimmat analysoidut maksut ovat 85 euroa henkilöautolle ja 250 euroa raskaalle ajoneuvolle.
Analyysissä osoitetaan, että Nordic Connector voi olla rahoitettavissa, kun liikennetulot yhdistetään EU-tukeen, valtion pääomaan ja edullisiin rahoitusehtoihin.
Rahoitettavuus ja yhteiskunnallinen arvo eri asioita
Raportissa tehdään tärkeä ero taloudellisen kannattavuuden ja yhteiskuntataloudellisen arvon välillä.
Se, etteivät liikennemaksut riitä koko investoinnin rahoittamiseen, ei tarkoita, ettei hanke olisi yhteiskuntataloudellisesti ja strategisesti perusteltavissa. Laajamittaista liikenneinfrastruktuuria ei useinkaan rahoiteta kokonaan sen käyttäjiltä perittävin maksuin. Ratkaiseva kysymys ei siis ole pelkästään se, mitä infrastruktuuri maksaa tai mitä suoria tuloja se tuottaa, vaan millaisia taloudellisia, logistisia, alueellisia ja turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia sillä voidaan saavuttaa – ja oikeuttavatko nämä vaikutukset vaadittavan julkisen panostuksen.
Rahoitusraportissa analysoidaan, miten Nordic Connector voitaisiin rahoittaa ja organisoida, mutta siinä ei arvioida hankkeen alueellisten, taloudellisten ja turvallisuuteen liittyvien hyötyjen laajuutta. Näitä käsitellään FLINC-hankkeen muissa työpaketeissa. Sotilaallisen liikkuvuuden analyysi on valmis, kun taas laajempien alueellisten ja taloudellisten vaikutusten selvitystyö on vielä käynnissä. Analyysit muodostavat yhdessä laajemman perustan Nordic Connectorin jatkoarvioinnille.
Yhteistä hankeyhtiötä ehdotetaan
PBI suosittelee, että Nordic Connector organisoitaisiin Suomen ja Ruotsin yhteisen, julkisomisteisen hankeyhtiön kautta ns. erillisyhtiön (Special Purpose Vehicle) muodossa. Malli muistuttaa Juutinrauman sillan taustalla olevaa organisaatiota.
Valtion omistuksen, takuiden ja pääoman arvioidaan olevan ratkaisevia, kun taas yksityiset toimijat voisivat osallistua ennen kaikkea rakentamiseen, käyttöön ja kunnossapitoon.
Raportissa esitetään kolme priorisoitua seuraavaa askelta:
- Selvitetään EU-rahoituksen mahdollisuudet yhdessä CINEA:n kanssa.
- Työskennellään sen eteen, että Nordic Connector ja keskeiset solmukohdat, mm. Vaasan satama, sisällytetään TEN-T-verkkoon.
- Syvennetään Suomen ja Ruotsin kahdenvälisiä keskusteluja hallinnon, riskinjaon ja yhteisen hankeyhtiön tiimoilta.
Euroopan komission ehdotus seuraavaksi CEF-ohjelmaksi kaudelle 2028–2034 sisältää 51,5 miljardia euroa liikenteeseen, josta 17,5 miljardia ehdotetaan käytettäväksi sotilaalliseen liikkuvuuteen. Tukitaso voi olla korkeampi sellaisille osille, joilla on selkeä siviili- ja sotilaskäyttö, kuin tavanomaiselle liikenneinfrastruktuurille.
Rahoitusikkuna on siksi tärkeä, mutta raportin johtopäätös on selvä: eteneminen edellyttää sekä eurooppalaista rahoitusta että Suomen ja Ruotsin pitkäjänteistä yhteistä sitoutumista.
Faktoja:
Merenkurkun neuvosto EAYY järjesti seminaarin osana FLINC-hanketta yhdessä Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kanssa Wasa Future Festivalin yhteydessä 13. elokuuta 2026. Paikalla oli yhteensä 290 kuulijaa. Seminaarin puheenjohtajana toimi Merenkurkun neuvosto EAYY:n kasvujohtaja Sarah Väre.
FLINC, Financing Large-scale Infrastructure – Case Nordic Connector, on Interreg Auroran osarahoittama ja Merenkurkun neuvosto EAYY:n johtama hanke. Hanke tuottaa tietopohjaa Nordic Connectoriin liittyvästä rahoituksesta, alueellisista vaikutuksista, sotilaallisesta liikkuvuudesta ja huoltovarmuudesta. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös muissa suurissa valtiorajat ylittävissä infrastruktuurihankkeissa.
Linkit
- PBI:n rahoitusraportti: TÄÄLLÄ
- PBI:n esitys: TÄÄLLÄ
- Katso koko seminaari YouTubessa – esitys alkaa noin 04:29:14
- Lue lisää FLINC-hankkeesta: TÄÄLTÄ
- Artikkeli 1 – Vahvemmat yhteydet turvallisemman ja kilpailukykyisemmän Pohjolan puolesta: TÄÄLLÄ
- Artikkeli 2 – Alueella on resurssit – nyt ne on yhdistettävä: TÄÄLLÄ
- Artikkeli 4 – Uusi turvallisuusanalyysi paljastaa pohjoisen Pohjolan pullonkaulat: TÄÄLLÄ
