Ensisijaiset reitit ja niiden alueellinen hyöty
Workshopin aikana osallistujat keskustelivat eri reittien potentiaalista ja arvioivat sitä ryhmissä. Suurimman potentiaalin arvioitiin varhaisessa vaiheessa löytyvän reiteiltä Skellefteå-Kokkola, Uumaja-Vaasa, Luulaja-Oulu ja Sundsvall-Vaasa. Nämä reitit voisivat edistää työmatkaliikennettä, talouskasvua ja matkailua sekä vahvistavan Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä. Osallistujat myös korostivat, että nämä reitit hyödyttäisivät elinkeinoelämää, korkeakouluja ja työvoiman liikkuvuutta alueella.
Workshopin aikana osallistujat keskustelivat eri reittien potentiaalista ja arvioivat sitä ryhmissä. Suurimman potentiaalin arvioitiin varhaisessa vaiheessa löytyvän reiteiltä Skellefteå-Kokkola, Uumaja-Vaasa, Luulaja-Oulu ja Sundsvall-Vaasa.
FAIR 2 -workshop perustui Kuudes-konsultointiyrityksen toteuttamaan kysyntätutkimukseen.
– Kuudes-konsultointiyrityksen tutkimustulokset muodostavat tärkeän perustan työllemme ja osoittavat selvästi kiinnostuksen uusiin kestäviin alueellisiin lentoyhteyksiin alueidemme välillä. Reitit, joista workshopissa keskusteltiin, nousivat myös esiin konsultointiyrityksen tutkimuksessa, kertoo Tyrénsin hankejohtaja Isak Brändström Merenkurkun neuvosto EAYY:lle.
Tulevaisuuden tavoitteet ja päämäärät
Workshopissa keskusteltiin myös kunnianhimon tasosta ja aikataulusta kestävän alueellisen lentoliikenteen toteuttamiseksi. Hankepartnerit toivovat alueellisten lentojen käyttöönottamista jo vuosina 2026–2027, mikäli rahoitus varmistetaan. Koska sähkö- ja vetykäyttöisten lentokoneiden kehitys on vielä kesken, workshopin osallistujat suosittelivat aluksi sellaisten perinteisten lentokoneiden käyttöä, jotka toimivat kestävällä lentopolttoaineella (SAF), sekä siirtymistä uuteen teknologiaan sen tullessa saataville.
– Meidän tulee olla sekä kunnianhimoisia että realistisia, jotta voimme mahdollistaa kestävän alueellisen lentämisen lähitulevaisuudessa. On järkevää aloittaa kestävästi tuotetulla lentopolttoaineella ja siirtyä sähkö- ja vetykäyttöisiin lentokoneisiin, kun teknologia on valmis, sanoo Stig-Göran Forsman, toimitusjohtaja, Kronoby flyghangar FAB, joka on kehitys- ja etujärjestö, joka valvoo lentoliikennettä Kokkola-Pietarsaaren lentokentällä ja jonka omistavat lentokentän ympärillä olevat kunnat.
Haasteet, esteet ja ehdotukset hankkeen seuraavaan vaiheeseen
Uusien lentoreittien perustamiselle tunnistettiin useita haasteita, joista suurin on luoda taloudelliset edellytykset kaupallisesti rahoitetulle alueelliselle lentoliikenteelle. Uuden hankkeessa saadun kysyntätiedon perusteella workshopin osallistujat katsovat nyt seuraavaan vaiheeseen. Tässä on kyse sekä syvällisten päätöksentekoaineistojen laatimisesta liiketoimintamalleista ja riskienjaosta alueen päättäjille että alueen tarjouksen paketoimisesta vuoropuheluun operaattoreiden ja sijoittajien kanssa.
– Liiketoimintatapaukset, laskelmat ja muu materiaali, joka tukee taloudellisia päätöksiä lentoreiteistä, vahvistaisivat edelleen hankkeen etenemistä, kertoo Helena Holmgren, elinkeinoelämän kehittäjä Luulajan kunnassa.
– Voimme silloin saada vielä paremman käsityksen suunniteltujen lentoreittien potentiaalisesta kysynnästä. On myös tärkeää tunnistaa operaattorit, jotka voisivat olla kiinnostuneita lentämään näitä reittejä, sekä löytää kestävä rahoitusmalli.
FAIR 2 -hankkeen rahoittajat ovat Interreg Aurora, Lapin liitto, Merenkurkun neuvosto EAYY, KOY Kruunupyyn Lentohalli, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Uumajan kunta, Skellefteån lentoasema, Skellefteå Kraft, Luleå Business Region, Sundsvallin kunta, Into Seinäjoki, Västerbottenin lääninhallitus, Örnsköldsvikin kunta, Lyckselen kunta, Region Västerbotten ja MidtSkandia.
FAIR 2 -workshop ja koko hanke (https://www.kvarken.org/en/project/fair2) ovat askel kohti kestävää alueellista lentämistä. Hanke perustuu aiemman FAIR-hankkeen tuloksiin (https://www.kvarken.org/en/project/fair). Seuraavat vaiheet sisältävät konkreettisia toimia uusien reittien avaamiseksi. FAIR 2 -hankkeen odotetaan parantavan rajat ylittävää saavutettavuutta ja edistävän pohjoisen Pohjolan ja Merenkurkun alueen taloudellista kehitystä.
