Strateginen panostus tulevaisuuden pohjoismaisiin yhteiskuntiin
Merenkurkun kiinteän yhteyden hankkeessa on kevään jälkeen edistytty merkittävästi sekä toteutettavuustutkimusten että strategisten kumppanuuksien kautta. Suomen Väylävirasto johtaa kattavaa Merenkurkun kiinteän yhteyden esiselvitystä, jossa tutkitaan yhteyden teknisiä, ympäristöllisiä ja taloudellisia edellytyksiä. Selvityksen ohjausryhmään kuuluva Merenkurkun neuvosto tuo rajat ylittävän näkökulman varmistaen, että suunniteltu yhteys vastaa sekä Suomen että Ruotsin paikallisia ja kansallisia tarpeita. Väyläviraston ja Merenkurkun neuvoston lisäksi ohjausryhmässä ovat mukana Ruotsin Trafikverket, Region Västerbotten, Pohjanmaan liitto, Traficom ja Suomen ympäristöministeriö, mikä antaa hankkeelle vahvan tuen ja laajan asiantuntemuksen. Tarveselvitys ja toteutettavuusselvitys kilpailutettiin ja niiden tekijäksi valittiin WSP Finland. Esiselvitys valmistuu keväällä 2025.
Nordic Connector: Laajempi näkökulma infrastruktuuriin ja kasvuun
Merenkurkun neuvosto vetää rinnakkain Väyläviraston toteutettavuusselvityksen kanssa Nordic Connector -aloitetta, jossa tarkastellaan itse kiinteää yhteyttä laajemmalle ulottuvaa alueellista näkökulmaa. Nordic Connectorissa korostetaan integraation ja yhteistyön lisäämisen potentiaalia kuljetuksen, energian ja talouden aloilla pohjoisessa Pohjolassa. Merenkurkun neuvosto pyrkii tämän työn kautta osoittamaan, miten kiinteä yhteys voi toimia kestävän energiansiirron, vihreän teollisuuden ja pitkäaikaisen turvallisuuden katalysaattorina Pohjoismaissa ja Pohjois-Euroopassa.
FLINC: Rahoitusselvitys kestävän tulevaisuuden puolesta
Merenkurkun neuvosto on hakenut Interreg Aurora -ohjelman rahoitusta FLINC-hankkeelle (Financing Large-scale Infrastructure – Nordic Connector) luodakseen tulevalle kiinteälle yhteydelle kestävän rahoituspohjan. FLINC on erillinen selvitys, jossa kehitetään innovatiivisia rahoitusmalleja suurelle infrastruktuuri-investoinnille, jos rahoitus myönnetään. FLINC-analyysille on keskeistä huomioida laajempi yhteiskunnallinen hyöty (wider benefit), mikä tarkoittaa, että siinä tuodaan esiin hankkeen myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Keskiössä on tunnistaa kestäviä ratkaisuja, joissa yhdistyvät julkiset ja yksityiset varat, minkä takia FLINC täydentää merkittävästi Merenkurkun kiinteän yhteyden esiselvitystä. Yhdessä nämä hankkeet muodostavat taloudellisesti kestävän infrastruktuuri-investoinnin perustan osana kokonaispakettia, jonka Väyläviraston tulee toimittaa Suomen ministeriölle. Rahoituspäätöstä odotetaan tammikuussa 2025.
Syksyn edistysaskeleet: Strategisia kokouksia sekä opintovierailuja Uumajassa ja Vaasassa
Väylävirasto ja Merenkurkun neuvosto ovat syksyn aikana pitäneet useita vuoropuhelukokouksia tekniikan, ympäristön ja turvallisuuden alojen sidosryhmien kanssa Ruotsissa ja Suomessa. Tärkeimpiin keskustelunaiheisiin ovat lukeutuneet mm. sotilaallinen liikkuvuus ja energiaintegraatio. Merenkurkun neuvosto järjesti 3.–4. syyskuuta Väyläviraston työryhmälle opintovierailun Uumajaan ja Vaasaan esitelläkseen yhteyden alueellista merkitystä ja sen huomattavaa maantieteellistä laajuutta (esim. Suomen sisämaasta Norjan rannikolle). Vierailuun kuului esityksiä useilta keskeisiltä teollisuuden, aluekehityksen ja politiikan toimijoilta.
Uumajassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Hans Lindberg esitteli, miten kiinteä yhteys voisi hyödyttää Västerbottenin logistiikkaa ja elinkeinoelämää. Västerbottenin kauppakamarin ja teollisuusyritys Komatsun edustajat korostivat, miten parempi infrastruktuuri vahvistaisi toimitusketjuja ja edistäisi alueen kasvua.
Vaasassa Wärtsilä esitteli Sustainable Technology Hubiaan, jossa yrityksen johto kuvaili kiinteän yhteyden tarjoamia logistisia etuja heidän kestävän teknologiansa kehitykselle ja kansainvälisten markkinoiden viennille. Myös Pohjanmaan kauppakamari esitti, miten kiinteä Merenkurkun yhteys edistäisi talouskasvua ja vahvistaisi alueen asemaa Pohjois-Euroopan kuljetuskeskuksena. Paikalliset poliitikot ja alueiden edustajat nostivat myös esiin hankkeen strategisen merkityksen valmiuden ja vihreän siirtymän kannalta, mikä korosti hankkeen tulevaisuuden kehittämisen tärkeyttä.
Seuraavat vaiheet: Teknisiä arviointeja ja taloudellisia ratkaisuja vahvemmalle pohjoismaiselle infrastruktuurille
Väyläviraston työryhmä jatkaa talven lähestyessä työtään teknisten arviointien ja ympäristövaikutusten analyysien parissa Merenkurkun kiinteän yhteyden esiselvityksen puitteissa, kun taas Merenkurkun neuvosto pyrkii FLINC-hankkeen kautta valmistelemaan rahoitusmahdollisuuksien selvitystä varmistaakseen hankkeen taloudellisen perustan ja laajemman yhteiskunnallisen hyödyn. Yhdessä nämä hankkeet edistävät suurempaa tavoitetta: Merenkurkun kiinteää yhteyttä, jolla infrastruktuurin parantamisen lisäksi on potentiaalia muuttaa Pohjoismaiden yhteiskunnallista kehitystä ja vahvistaa Pohjois-Euroopan kilpailukykyä ja turvallisuutta.
Merenkurkun neuvosto järjesti 3.–4. syyskuuta Väyläviraston työryhmälle opintovierailun Uumajaan ja Vaasaan esitelläkseen yhteyden alueellista merkitystä ja sen huomattavaa maantieteellistä laajuutta. Vaasassa Wärtsilä esitteli Sustainable Technology Hubiaan, jossa yrityksen johto kuvaili kiinteän yhteyden tarjoamia logistisia etuja heidän kestävän teknologiansa kehitykselle ja kansainvälisten markkinoiden viennille.
Uumajassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Hans Lindberg esitteli, miten kiinteä yhteys voisi hyödyttää Västerbottenin logistiikkaa ja elinkeinoelämää.
Mikko Savola, suomalainen kansanedustaja ja Merenkurkun neuvoston hallituksen jäsen, oli yksi puhujista Väyläviraston työryhmän opintovierailun aikana.
Lue lisää Nordic Connectorista TÄÄLTÄ.
Lue lisää Nordic Connectorin kaltaisista suurista infrastruktuuri-investoinneista: https://femern.com ja teksti Scandria Alliance Talks -webinaarista.