30 / 09 / 2022

Tarina Harjun saunasta vei minut Skotlantiin

Lue Carina Granö-Träskelinin matkasta Skotlantiin StoryTagging-hankkeen kautta.

Minulle tarinoiden kirjoittaminen ja kertominen on aina ollut tärkeä osa sitä, mitä olen. Toimittajana minulla oli mahdollisuus kuunnella muiden ihmisten tarinoita ja jakaa ne maailman kanssa. Kun sitten ryhdyin yrittäjäksi, oli itsestään selvää, että hyödyntäisin ja kirjoittaisin historiasta, joka löytyy niiden seinien sisältä, johon olen rakentanut Wasa Wellness -yritykseni viimeisen 10 vuoden aikana.

Saunan historia ulottuu 130 vuoden taakse. Vuonna 1890 Vöyrinkaupungin yleinen sauna perustettiin, joka tunnetaan nykyään yleisesti Harjun saunana. Jos seinät puhuisivat, Vaasan Pitkänlahdenkatu kolmentoista saunalla olisi monia ihmiskohtaloita kerrottavana. Täällä kaiken ikäiset ja muotoiset miehet, naiset ja lapset ovat vaeltaneet sisään ja ulos unelmien, haasteiden ja ilojen kanssa. Nyt aivan kuten silloin.

Kaupunkia, jossa sauna sijaitsi, kutsuttiin tuolloin Nikolainkaupungiksi eikä Vaasaksi, koska maamme oli silloin osa Venäjää. Ensimmäisessä piirustuksessa lukee ”Nikolainkaupungin Pitkänlahdenkadulle rakennettava kylpylä kivestä 1890”. Yleinen sauna on vaihtanut nimeään muutaman kerran ja nykyään sitä kutsutaan Wasa Wellnessiksi. Se toimii nyt keskuksena kehon ja sielun hyvinvoinnille.

Olen tavannut vuosien varrella monia ihmisiä, jotka ovat mielellään kertoneet, mitä täällä on tapahtunut. Monet kertovat pesijöiden kovista nipistyksistä, Seppo Harjun ystävällisestä kohtelusta ja siitä, kuinka lapsena monet ovat oppineet uimaan rakennuksessa 1970-luvun alusta asti olleessa uima-altaassa. Pääideana on aina ollut saada saunalaiset rentoutumaan hetkeksi, lataamaan akkujaan ja vahvistamaan omaa hyvinvointiaan.

Sama ajatus vallitsee nykyään Wasa Wellnessin edustamassa liiketoiminnassa. Huolimatta siitä, haluatko voida fyysisesti paremmin, rauhoittaa mielesi, löytää tasapainon tai kenties nukkua paremmin, olemme asiakkaidemme tukena.

10-vuotisjuhliamme varten 15.10.2011 olin kirjoittanut muistiin paljon aiempien saunavieraiden kertomuksia. Siksi tuntui täysin luonnolliselta ilmoittaa kiinnostukseni StoryTagging-hankkeeseen Northword, kun hankejohtaja Ann-Sofie Backgrenin sähköposti saapui.

Koronan takia kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan ja tapaamiset alueen yritysten kanssa jäivät toteutumatta, mikä on mielestäni sääli. Se, että sain sitten mahdollisuuden matkustaa Skotlannin Invernessiin edustamaan meidän osaamme maailmasta hankkeen sisällä, tuntui todelliselta kunnialta ja samalla unelman toteuttamiselta.

Minulle Skotlanti on ollut pitkään niiden maiden toivelistalla, joissa mielellään haluaisin käydä. Halua toteuttaa tuo unelma oli vahvistanut se, että minua, kuten monia muita, kiehtoi Outlander-sarja, joka sijoittuu Skotlannin ylämaille 1700-luvun puolivälistä ja siitä eteenpäin.

13. kesäkuuta lentoni laskeutui Edinburghiin. Taksinkuljettaja, joka ajoi minut rautatieasemalle, osoitti vieraanvaraisuutta, joka oli ominaista koko oleskelulleni maassa. Hän etsi nopeasti Invernessiin menevän junan aikataulun, antoi selkeät ohjeet siitä, mistä lippuja voi ostaa ja mistä junan yleensä löytää.

Suosittelen lämpimästi junalla matkustamista Skotlannin ylämaille. Maisema on uskomattoman kaunis. Kun istut junan hytissä vihreiden kukkuloiden ja aaltoilevien tasankojen kiitäessä ohitse, saat hyvän käsityksen siitä, mitä Skotlanti tarjoaa meille kaikille, jotka pitävät dramaattisesta luonnosta, mielenkiintoisista kohtaamisista, kauniista maisemista ja viehättävistä pikkukaupungeista.

Northword StoryTagging -hankkeen konferenssi pidettiin Inverness Creative Academyssa. Kesäkuun 15. päivän aamuna kohtasin ylenpalttisen onnellisen hankejohtaja Katie Murrayn keskellä esittelytilaa. Kaikki ei ollut läheskään valmista, vaikka ensimmäisten vieraiden odotettiin saapuvan muutaman tunnin sisällä. Tunnelma oli hyvä ja autoimme toisiamme, jotta saimme viimeiset taideteokset seinille yhdessä skotlantilaisten taiteilijoiden kanssa. Hankkeen skottilaisessa osassa tarinankerronta oli perustunut taiteen tekemisestä paikallishistoriallisesta tapahtumasta, tarusta tai vastaavasta. Meillä Pohjanmaalla tehtävänä oli kertoa yrityksemme historiasta.

Tarina, joka teki minuun suurimman vaikutuksen, oli se, jonka taiteilija Andrea Chapell oli vanginnut ompelemaansa kilttiin. Se sai alkunsa tuliteemaisesta The Burning of the Clavie -festivaalista, joka järjestetään joka vuosi Burgheadissa Moray Firthin rannikolla. Historian alkuperä juontaa juurensa vuoteen 1752, jolloin Iso-Britannia siirtyi juliaanisesta gregoriaaniseen kalenteriin. Tämän siirtymän yhteydessä menetettiin 14 päivää. Tämä on haluttu nostaa esille tällä festivaalilla, jotka järjestetään Burgheadissa Shetlandinsaarilla joka vuosi 11. tammikuuta. Se merkitsee uuden vuoden alkua ja on täynnä riittejä ja huolellisia valmisteluja. Kilttiinsä hän oli kirjaillut suurella tarkkuudella tähtikuvion, joka oli taivaalla juuri silloin vuonna 1752, kun kaikki alkoi, ja käyttänyt myös materiaalia, joka on peräisin saaren Clavie Kingin vuosittain suorittamista riiteistä.

Toinen taiteilija, Izzy Thomson, oli vanginnut syksyllä 1694 hiekkamyrskyn tuhoaman Culbinin kylän tapahtumat. Hiekkamyrsky yllätti kyläläiset ja Thomsonin teoksissa näkyy, kuinka kaikki maanviljelijän juuri käyttämästä aurasta pellolla peittyy hiekkaan, aivan kuten talot, joissa ainoa näkyvä asia on kaksi hiekkadyynistä työntyvää savupiippua. Kaikki asukkaat joutuivat pakenemaan ja kun he palasivat, kylästä ei ollut enää jälkeäkään.

Mukana oli myös tarinoita, jotka kerrottiin musiikkikappaleiden, diaesitysten ja tietokoneanimaatioiden muodossa. Ehkä mielikuvituksellisin näistä oli apina, joka alkoi kutoa keskellä sapattia, mikä oli ankarasti kiellettyä. Apina esiteltiin Ipadin kautta, ja saimme yleisönä määrittää apinan mielialan ja myös kuvion, joka muodostui ruudulle apinan kutoessa. Mitä vihaisempi apina oli, sitä epäsäännöllisempi kuvio kudottiin.

Oma osuuteni, tarina Harjun saunasta, sai hyvän vastaanoton ja monet kysyivät uteliaasti suomalaisesta saunakulttuuristamme. Toinen muita kiinnostava seikka oli se, miten yritykseni historiaa käytetään Wasa Wellness -tavaramerkin luomisessa ja mitä lisäarvoa se on antanut yritykselleni. Minulle saunan historia on toimintamme juuret ja perusta. Sen historia tekee meistä ainutlaatuisen ja luo aivan erityisen identiteetin meille 20 yrittäjälle, jotka työskentelevät joka päivä talon seinien sisällä.

Konferenssi oli loistava esimerkki siitä, kuinka taide kaikissa muodoissaan voi nostaa ympäristössämme olevia tarinoita, niin uusia kuin vanhojakin. Tarinankerronnan ympärille kokoontuminen on meille ihmisille luonnollista, se rikastuttaa arkea ja auttaa meitä ymmärtämään toisiamme syvemmällä tasolla.

Minulle taideteokset, Skotlannin ylämaat ja Invernessin ihmiset jättivät vaikutuksen. Suunnittelen jo paluuta – ehkä jo keväällä! Iso kiitos Merenkurkun neuvostolle, Katielle ja Ann-Sofille sekä kaikille muille, jotka mahdollistivat tämän matkan!

 

Teksti Carina Granö-Träskelin

 

Lyhyesti hankkeesta:

Merenkurkun neuvosto osallistuu kansainväliseen StoryTagging-hankkeeseen, jossa haluamme vangita omaan kulttuuri- ja luonnonperintöömme liittyviä tarinoita. Haluamme tarinoillamme houkutella kävijöitä tarinoiden ja tuotteiden syntysijoille. Hankkeessa nostetaan esiin tarinoita koko Merenkurkun alueelta. Suomen puolella hanketta toteuttaa Merenkurkun neuvosto ja Ruotsin puolella Region Västerbottens Turism.