Suomen uusi kansanedustaja Martin Paasi oli yksi seminaarin puhujista. Hänen aiheenaan oli ”Suomi tarvitsee tulevaisuudestaan innostavan vision: pohjoismaisen lähestymistavan”. Paasi esitteli näkemyksiään Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta, jota kuormittavat laskeva työvoiman tuottavuus ja kasvava valtionvelka. Lisäksi hän painotti ulkomaisten sijoitusten ja työvoiman tarvetta.
– Meistä tulee vahvempia Euroopassa ja maailman taloudessa, jos panostamme vahvasti Pohjoismaihin, Paasi sanoi.
Paasi myös toi esille Suomen ainutlaatuisen aseman ainoana EU-maana, josta on löydetty litiumin ja koboltin kaltaisia kriittisiä mineraaleja, jotka ovat välttämättömiä esimerkiksi akkuteollisuudelle. Hänen mukaansa Suomen tulisi ottaa haltuunsa mineraalien kaivostoiminta, jotta maa välttyisi joutumasta EU-direktiivien nujertamaksi.
Merenkurkun kiinteä yhteys tarvitsee sekä julkista että yksityistä rahoitusta
Åbo Akademin teollisuustalouden professori Kim Wikström kertoi, miten rahoittaa kiinteä yhteys Merenkurkun ylitse. Wikström ehdotti sekä julkisesta että yksityisestä rahoituksesta koostuvaa hybridimallia, joka olisi toteuttamiskelpoisin ratkaisu tälle valtiorajat ylittävälle infrastruktuurihankkeelle.
– Rajat ylittävissä hankkeissa täytyy sovittaa maiden intressit yhteen, Wikström huomautti.
Hän tähdensi, että Merenkurkun kiinteä yhteys on kauas tulevaisuuteen ulottuva hanke, minkä takia se tulisi nähdä muunakin kuin vain tavallisena infrastruktuurihankkeena. Jos perustamme laskelmamme Vaasan ja Uumajan väliseen tämänhetkiseen liikenteeseen, hanke ei tule onnistumaan. Siksi on tärkeää osoittaa, että kiinteällä yhteydellä on alueelle laajempia, pitkän aikavälin hyötyjä.
Maailman parhaat suhteet
Paasi ja Wikström sekä muut puhujat – Wegger Christian Strømmen, Niklas Eklund ja Risto E. J. Penttilä – osallistuivat myös paneelikeskusteluun seminaarin päätteeksi. Keskustelussa käsiteltiin mm. geopoliittista tilannetta, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, pohjoismaista yhteistyötä ja Merenkurkun kiinteää yhteyttä.
– Meidän tulisi välttää toimettomuutta. Suuret hankkeet toimivat symboleina ja lisäävät aloitteellisuutta, mikä osoittaa, että voimme todella muuttaa asioita, Paasi sanoi.
Panelistit keskustelivat myös pohjoismaisten yliopistojen välisestä yhteistyöstä. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että näiden yliopistojen välillä tulisi olla enemmän vaihtoa.
– Parasta nuorille on lähteä ulkomaille. Kun menet Eurooppaan, huomaat olevasi pohjoismainen. Kun menet Euroopan ulkopuolelle, huomaat olevasi eurooppalainen, Penttilä totesi.
– Onko maailmassa paikkaa, jossa maiden väliset suhteet ovat paremmat kuin Pohjoismaissa? En ole varma. Meidän täytyy hyödyntää sitä, Strømmen sanoi.
Katso video tapahtumasta TÄÄLTÄ.
Lue toinen teksti Wasa Future Festivalin seminaaristamme TÄÄLTÄ.