”New Nordic” -seminaarissa kuultiin paitsi perusteluja Merenkurkun kiinteälle yhteydelle ja muille infrastruktuuri-investoinneille, myös konkreettisia faktoja siitä, millaisia vaikutuksia infrastruktuuriparannuksilla voisi olla, mitä ne maksaisivat ja mitkä hankkeet olisi syytä asettaa etusijalle. Näistä esityksistä vastasivat kansantaloustieteilijät Theo Herold ja Maria Persson.
Theo Herold on kansantaloustieteen tohtorikoulutettava Hankenilla, ja hän on RKP:n ja ajatushautomo Agendan toimeksiannosta laatinut raportin, jossa hän nostaa esiin infrastruktuuri-investointeja, joilla olisi suurin vaikutus Suomen rooliin Euroopassa ja Pohjolassa. Ensimmäinen on 722 kilometrin uusi moottoritie, toinen Merenkurkun kiinteä yhteys.
– Meidän pitäisi Suomessa oppia ajattelemaan suuremmin. On täysin mahdollista olla sekä realistinen että pragmaattinen ja samalla myös visionäärinen, totesi Herold, jonka pääviesti oli pitkäjänteinen ajattelu ja investoinnit, joilla torjutaan ja ennaltaehkäistään maan haasteita.
– Infrastruktuuriin panostaminen on itseisarvo, hän painotti.
Muualla maailmassa on parhaillaan käynnissä suuria infrastruktuurihankkeita: Messinansalmen yli rakennetaan maailman pisintä riippusiltaa, Rail Baltica liittää Baltian Euroopan rataverkkoon, Tanska yhdistyy Saksaan Fehmarnbeltin tunnelin kautta ja suunnitteilla on täydentää Juutinrauman siltaa metrolinjalla.
Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne tuo keskusteluun vielä uuden ulottuvuuden. Samalla Merenkurkun kiinteä yhteys avaisi liikenteen Norjan Atlantin satamiin ja loisi alueelle uuden yhteisen työmarkkinan.
– Muuttunut tilanne asettaa uusia vaatimuksia, mutta on myös kiistatonta, että infrastruktuuri-investoinnit luovat hyvinvointia, totesi Herold. Lisäksi kyse on tulevien liikennemäärien huomioimisesta ja siitä tosiasiasta, että Suomella on Pohjolan korkeimmat logistiikkakustannukset, hän lisäsi.
Herold esittää konkreettisen ehdotuksen kahdesta jättimäisestä toimenpiteestä: Merenkurkun kiinteästä yhteydestä sekä tieosuuksien Vaasa–Tampere, Vaasa–Oulu ja Turku–Tampere päivittämisestä moottoriteiksi. Tämä merkitsisi moottoriteiden osuuden kasvua Suomessa 76 prosentilla. Tällä hetkellä vain 1,2 prosenttia tieverkostamme on moottoritietä.
– Kyseessä on kunnianhimoinen panostus, mutta ei mahdoton. Se tekisi Suomesta huomattavasti integroituneemman osan Eurooppaa ja parantaisi sekä kilpailukykyä että kriisivalmiutta, katsoo Herold ja lisää, että taloudellinen hyöty ja ajansäästöt ylittäisivät investointien kustannukset.
Theo Herold on kansantaloustieteen tohtorikoulutettava Hankenilla, ja hän on RKP:n ja ajatushautomo Agendan toimeksiannosta laatinut raportin, jossa hän nostaa esiin infrastruktuuri-investointeja, joilla olisi suurin vaikutus Suomen rooliin Euroopassa ja Pohjolassa. Näihin kuuluvat Merenkurkun kiinteä yhteys sekä maan moottoriteiden laajentaminen yli 700 kilometrillä.
Lundin yliopiston dosentti ja kansantaloustieteen laitoksen lehtori Maria Persson esitteli tutkimuksen, joka osoittaa, että Ruotsin ja Tanskan välinen kauppa kasvoi peräti 25 prosenttia Juutinrauman sillan ansiosta – vaikutus, joka on yhtä suuri kuin EU-jäsenyyden tuoma kauppavaikutus.
Suurimmat esteet ovat maan kasvava tieverkon korjausvelka, rahoituskysymykset, ympäristöriskit ja poliitikkojen keskuudessa vallitseva skeptisyys. Lundin yliopiston dosentti ja kansantaloustieteen laitoksen lehtori Maria Persson ja hänen kollegansa ovat tutkineet Juutinrauman sillan avaamisen vaikutuksia juuri siksi, että poliitikoille voitaisiin tarjota parempi päätöksenteon pohja.
– Toivomme voivamme parantaa tietopohjaa, Persson totesi. Ennen tiedettiin yllättävän vähän kiinteiden yhteyksien vaikutuksista kahdenväliseen kauppaan, eli kahden maan väliseen kauppaan.
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon lisäystä Ruotsin ja Tanskan kokonaiskahdenvälisessä kaupassa syntyi Juutinrauman sillan avaamisen (2000) jälkeisinä vuosina.
– Kaupankäynnin esteet olivat maiden välillä jo entuudestaan matalia. Meillä oli runsaasti lauttayhteyksiä, joten olisi voinut odottaa, ettei vaikutus olisi kovin suuri, Persson aloitti.
Oletus osoittautui vääräksi. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että maiden välinen kauppa kasvoi peräti 25 prosentilla finanssikriisiin 2008 asti – luku, jota voi verrata EU-jäsenyyden kauppavaikutukseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi vain tuotteiden kauppaa, ei palveluja.
– Kiinteä yhteys tarkoittaa, ettei kulkumuotoa tarvitse vaihtaa. Se tarjoaa jatkuvaa palvelua ilman odotusaikoja ja helpottaa myös henkilökohtaisia tapaamisia, jotka voivat usein olla ratkaisevia kaupan kannalta, selittää Persson.
Sekä Heroldin että Perssonin esitykset löytyvät YouTubesta, jossa seminaari on nähtävissä kokonaisuudessaan linkistä:
https://www.youtube.com/live/NONokA4dmwg?si=lqCOStck3sic6Bwt.
Teksti ja kuvat: Anna Sand/bySand
Seminaarin järjesti Suomalais-ruotsalainen kauppakamari yhteistyössä Merenkurkun neuvoston kanssa, joka toteutti järjestelyt osana Interreg Auroran rahoittamaa FLINC-hankettaan (Financing Large-scale Cross-border Infrastructure – Case Nordic Connector). Tapahtuma oli osa Wasa Future Festivalia, joka kokoaa vuosittain elokuun alussa yhteen asiantuntijoita, innovaattoreita ja päättäjiä keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista.
