Merenkurkun kiinteä yhteys esillä Ruotsin valtiopäivillä– itä–länsi-yhteydet strategiseksi kysymykseksi Pohjolassa
Pohjoisen Euroopan ja Pohjolan itä–länsi-yhteyksien vahvistaminen nostettiin strategiseksi kysymykseksi, kun kansanedustajat kautta koko ruotsalaisen poliittisen kentän yhdessä Suomesta vierailleiden poliittisten edustajien ja puhujien kanssa kokoontuivat Ruotsin valtiopäivillä järjestetyssä seminaarissa 19. maaliskuuta.
Tapaamisen keskiössä oli Merenkurkun kiinteä yhteys sekä Nordic Connector -aloite eli pohjoisen Pohjolan itä–länsi-suuntainen kuljetus- ja kasvukäytävä, jonka toteutumisessa ratkaisevana askeleena on kiinteä yhteys Vaasan ja Uumajan välillä. Keskustelu osoitti, että kuljetusinfrastruktuuria pohdittaessa näkökulmaa on tarpeen vaihtaa yksittäisistä kansallisista investoinneista pohjoismaiseen kokonaisperspektiiviin, jossa painopiste on yhteisessä suunnittelussa ja priorisoinnissa.
Seminaarin “En game changer för Sverige och Finland” järjestivät kansanedustajat Catarina Deremar (C) ja Eva Lindh (S).
Seminaarin järjestivät kansanedustajat Catarina Deremar (Ruotsin keskustapuolue) ja Eva Lindh (Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue). Tilaisuudessa esiteltiin Suomessa Merenkurkun kiinteästä yhteydestä tehdyn viranomaisselvityksen tuloksia sekä tekeillä olevia analyysejä Suomen ja Ruotsin välisestä rajat ylittävästä yhteistyöstä.
Seminaaria, selvityksiä ja analyysejä tulee tarkastella ennen kaikkea pohjoisen Pohjolan nopeasti kasvavan teollisuuden sekä Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen valossa. Samalla on huomioitava kestävien, toimintavarmojen ja kustannustehokkaiden kuljetusratkaisujen tarpeen kasvu Pohjoismaiden välillä.
– Infrastruktuuri, kilpailukyky ja valmius ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Tässä ajassa tarvitaan yhä enemmän yhteistä suunnittelua ja konkreettisia priorisointeja pohjoismaisella tasolla, sanoo kansanedustaja ja Pohjoismaiden neuvoston jäsen Eva Lindh.
Suomen kansanedustaja ja entinen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (SDP) puhui seminaarissa, jossa oli läsnä kansanedustajia koko Ruotsin poliittiselta kentältä.
Puhujana seminaariin osallistunut kansanedustaja ja entinen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (SDP) painotti puheenvuorossaan strategiseen infrastruktuuriin kohdistuvien yhteisten investointien tarvetta.
– Infrastruktuurin tulee alusta lähtien olla toimiva niin elinkeinoelämän kuin turvallisuuden näkökulmasta. Tämä edellyttää yhteistä suunnittelua ja Pohjoismaiden välisiä investointeja, Ville Skinnari sanoo.
Merenkurkun ylittävä kiinteä yhteys mainitaan Suomen valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Liikenne 12 (2026-2037) sekä nykyisessä hallitusohjelmassa. Suomessa työ on siis jo edennyt, ja Ruotsissa nyt käyty keskustelu osoitti selvästi, että maiden väliselle yhteiselle suunnittelulle on tarvetta.
Nordic Connector ja kiinteän yhteyden rooli
Vaasan ja Uumajan välinen kiinteä yhteys on keskeinen osa Nordic Connector -aloitetta. Tämä itä–länsi-suuntainen kuljetuskäytävä yhdistäisi Suomen ja Ruotsin, ja toimisi linkkinä myös Norjaan ja sitä kautta Atlantin rannikolle. Yhteys loisi lyhyempiä, ympäristö- ja kustannustehokkaampia kuljetusketjuja, parantaisi huoltovarmuutta sekä edistäisi vahvempaa ja integroidumpaa pohjoismaista kuljetusjärjestelmää.
Merenkurkun neuvosto EAYY osallistui seminaariin Suomen ja Ruotsin välisenä rajat ylittävänä yhteistyöalustana ja Nordic Connector -aloitteen keskeisenä toimijana. EU:n rahoittama Interreg Aurora -hanke FLINC tuottaa analyysejä ja päätöksentekoa tukevaa aineistoa rahoituksen, laajempien yhteiskunnallisten hyötyjen ja suurten, rajat ylittävien infrastruktuuri-investointien mahdollistamiseksi. Nordic Connectoria käytetään hankkeessa konkreettisena esimerkkinä. Tätä työtä esiteltiin myös seminaarissa.
– Asiassa etenemiselle on olemassa selkeä poliittinen tahto. Keskustelu osoittaa, että tarvitaan yhteistä suunnittelua ja kestäviä rahoitusratkaisuja. Tässä työssä elinkeinoelämän tarpeet ja osallisuus ovat ratkaisevassa roolissa, jotta investoinnit toimisivat käytännössä ja edistäisivät vahvempaa pohjoismaista kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja kriisinsietokykyä. Merenkurkun kiinteä yhteys on konkreettinen askel tähän suuntaan, sanoo Västerbottenin aluevaltuutettu ja Merenkurkun neuvosto EAYY:n hallituksen puheenjohtaja Rickard Carstedt.
FLINC-hankkeen puitteissa tehdyt analyysit valmistuvat vuoden 2026 aikana ja tarjoavat maidemme päättäjille vahvaa tietoa kiinteää yhteyttä koskevan tulevan päätöksenteon tueksi. Aineistot kattavat muun muassa rahoitusmalleja, laajemman yhteiskunnallisen hyödyn arvioimiseksi laadittuja menetelmiä sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä. Työn tavoitteena on lisäksi tukea vastaavia panostuksia muilla rajaseuduilla.
Kansanedustaj Åsa Karlsson (S), valtiopäivien liikennevaliokunnan jäsen ja Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin valtuuskunnan jäsen, Ville Skinnari (SDP), kansanedustaja ja entinen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, sekä Rickard Carstedt (S), Västerbottenin aluevaltuutettu ja Merenkurkun neuvosto EAYY:n hallituksen puheenjohtaja.
FLINC-hanke
FLINC (Financing Large-Scale Cross-Border Infrastructure – Case Nordic Connector) kehittää rahoitusmalleja ja analyysimenetelmiä suuren mittakaavan rajat ylittävän infrastruktuurin yhteiskunnallisten hyötyjen arvioimiseksi. Nordic Connector toimii hankkeen tapaustutkimuksena.
Hankekumppanit: Merenkurkun neuvosto EAYY (ainoa tuensaaja, EAYY)
Ohjausryhmään kuuluu edustajia muun muassa Väylävirastosta, Traficomista ja Ruotsin Trafikverketistä.
Rahoittajat: Interreg Aurora, Lapin liitto, Väylävirasto, Vaasan kaupunki, Uumajan kunta
Hankeaika: 1.4.2025–31.12.2026
Hankkeen budjetti: 599 600 euroa
Lisätietoa FLINC hankkeesta: https://www.kvarken.org/fi/hankkeet/flinc/
