Merenkurkun neuvoston jäsenistö, joka ulottuu Pohjanmaan kolmeen maakuntaan sekä Västernorrlannin ja Västerbottenin maakuntiin Ruotsissa, on yhteistyökumppaneiden kanssa osallistunut aktiivisesti uuden raja-alueellisen kehitysstrategian 2030 laatimiseen.
Strategian painopistealueet
Strategia viitoittaa tien raja-alueelliselle yhteistyölle, jota priorisoidaan Merenkurkun alueella ja joka vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön alueella.
Yhteisesti hyväksyttynä visiona on luoda merkityksellisin kädenjälki pohjoismaisen yhteistoiminnan kautta. Kädenjäljellä tarkoitetaan myönteisiä vaikutuksia ja muutoksia, jotka yhteistyö jättää jälkeensä tuleville sukupolville.
Aivan kuten kädessä on viisi sormea, kuvataan jälkeä viidellä painopistealueella:
Demografia ja vetovoima
Saavutettavuus
Vihreä siirtymä
Osaaminen ja kyky oppia
Ihmisten välinen yhteistyö
– Nämä painopistealueet on tunnistettu kaikista ajankohtaisimmiksi nimittäjiksi Merenkurkun alueella, ja ne sisältyvät nykyisin Merenkurkun neuvoston toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin.
– Kaikki painopistealueet sisältävät meneillään olevia toimenpiteitä tai toimia, jotka käynnistetään alueelta saatavien merkkien perusteella ja hallituksen päätöksellä. Kokonaisuutena on elävä asiakirja jatkuvasti päivitettävien toimenpiteiden myötä, ja kaiken tarkoituksena on tehdä alueestamme menestysalue asua, työskennellä ja toimia – niin yksittäiselle henkilölle kuin yrityksille ja teollisuudellekin, kertoo Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström.
Yhteinen tahdonilmaisu
Uusi organisaatiomuoto, EAYY, mahdollistaa jäsenten ja yhteistyökumppaneiden aiempaa vahvemman sitouttamisen toimintaan. Jäsenille ja yhteistyökumppaneille on järjestetty keskustelutilaisuuksia, yhteisiä työkokouksia ja lausuntokierroksia, joilla he ovat voineet tuoda esille toiveitaan ja vaikuttaa ensimmäiseen strategiaan, joka on laadittu täysin uusien edellytysten pohjalta.
– Jäsenistön tarpeet ovat ennenkin ohjanneet toimintaamme ja toimenpiteitämme, mutta tämä organisaatiomuoto tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja soveltamistapoja, kertoo Joakim Strand, kansanedustaja ja Merenkurkun neuvoston hallituksen väistyvä puheenjohtaja.
– Moniin muihin pohjoismaisiin rajakomiteoihin verrattuna Merenkurkun neuvosto EAYY:llä ja sen jäsenillä on ainutlaatuinen mahdollisuus yhdessä keskustella, priorisoida ja koordinoida kehittämistyötä, joka vaatii nk. monitasoista hallintoa toiminnan toteuttamiseksi tehokkaalla tavalla, Strand jatkaa.
Demokraattisesti ankkuroitu organisaatio
Merenkurkun neuvosto oli vuoteen 2021 asti aatteellinen yhdistys, joka toimi Pohjoismaiden ministerineuvoston raja-alueellisena pohjoismaisena yhteistyökomiteana. Se uudelleenjärjesteltiin EAYY:ksi, jotta siitä voitaisiin luoda selkeämpi ja demokraattisemmin ankkuroitu organisaatio, joka ottaa sekä sisällöllisen että selvemmän taloudellisen vastuun raja-alueellisesta yhteistyöstä. EAYY on Euroopan komission oma juridinen toimielin.
Merenkurkun neuvosto EAYY:llä on vahva demokraattinen legitimiteetti selkeän jäsenkoostumuksen ja hallitusedustuksen, valmistelujen ja vuosittaisen jäsenkokouksen kautta sekä uudelleenjärjestelyn myötä luodun työskentelytavan ansiosta. Organisaation puheenjohtajuus vaihtelee Suomen ja Ruotsin välillä tasaisin väliajoin.
Jäsenten laatima ja hyväksymä strategia on toiminnalle tärkeä työkalu sekä tahdonilmaus, joka on luotu alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla sekä niitä varten. Koko strategia ja sen visio, painopistealueet ja toimenpiteet löytyvät TÄÄLTÄ.
Iloisia kasvoja vuosikokouksessa. Merenkurkun neuvoston uusi puheenjohtaja Rickard Carstedt ja uudelleen valitut varapuheenjohtajat Åsa Ågren Wikström ja Anna-Kaisa Pusa. Varapuheenjohtaja Joakim Strand puuttuu kuvasta.