Lentoliikenteen yhteiskunnallinen merkitys nousi esiin tulevaisuuden alueellisen lentoliikenteen keskusteluissa
Miten työmarkkinat, elinkeinoelämä ja yhteiskunnan palvelut muuttuvat, jos saavutettavuus heikkenee? Ja miten lentoliikenne voi uudistua samalla kun alueet kasvavat, houkuttelevat investointeja ja tuovat ihmisiä lähemmäksi toisiaan?
Näitä kysymyksiä käsiteltiin Skellefteåssa järjestetyssä Flyget som samhällsinvestering -seminaarissa, johon kokoontui toimijoita Suomesta ja Ruotsista. Päivän aikana kuntien, alueiden, lentoasemien, elinkeinoelämän ja kehittämisorganisaatioiden edustajat keskustelivat lentoliikenteen roolista Pohjoisessa Pohjolassa, jossa suuret teolliset investoinnit, vihreä siirtymä ja muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne muokkaavat toimintaympäristöä.
Saavutettavuus on enemmän kuin matkustamista
Seminaarissa korostui viesti siitä, että lentoliikenteen merkitys ulottuu paljon matkustamista laajemmalle. Saavutettavuus vaikuttaa osaavan työvoiman saatavuuteen, yritysten kehittämiseen, tutkimukseen, julkisiin palveluihin ja toimiviin työmarkkinoihin pitkien etäisyyksien alueilla.
Andreas Forsgren Tyrénsiltä esitteli FAIR-, FAIR 2- ja New North -hankkeiden tuloksia.
Tyrénsin Andreas Forsgren esitteli FAIR-, FAIR 2- ja New North -hankkeiden tuloksia ja kokemuksia. Liikkuvuusdatan, pendelöintimallien ja työmarkkina-alueita koskevien analyysien avulla hän havainnollisti, miten ihmiset ja yritykset liikkuvat alueiden välillä sekä millaisia tarpeita ja mahdollisuuksia saavutettavuuden vahvistamiseen Pohjoisessa Pohjolassa liittyy.
Lilly Bäcklund, Svenska regionala flygplatserin puheenjohtaja, korosti esityksessään lentoliikenteen merkitystä yhteiskunnan kannalta kriittisille toiminnoille. Hän havainnollisti konkreettisilla esimerkeillä, kuinka haavoittuviksi kuljetusketjut voivat muuttua saavutettavuuden heikentyessä. Keskustelu ei siis koskenut pelkästään matkustamista, vaan myös sitä, miten terveydenhuolto, yhteiskunnan palvelut ja muut kriittiset toiminnot kärsivät, jos yhteydet puuttuvat tai eivät toimi suunnitellusti.
Lilly Bäcklund korosti lentoliikenteen merkitystä yhteiskunnan kannalta kriittisille toiminnoille.
Lentoliikenteen yhteiskunnallinen hyöty ei näy lentolipussa
Transportföretagen Flygin Fredrik Kämpfe korosti, että lentoliikennettä on tarkasteltava osana yhtenäistä liikennejärjestelmää.
– Lentoliikenteen yhteiskunnallinen hyöty ei näy lentolipussa, hän totesi.
Kämpfen mukaan lentoliikenteen hyödyt syntyvät usein liikennejärjestelmän ulkopuolella, vaikka rahoitus perustuu suurelta osin itse lentoliikenteeseen. Hän muistutti, että toimivat lentoyhteydet vaikuttavat mahdollisuuksiin rekrytoida osaajia, kehittää elinkeinoelämää, edistää tutkimusta ja ylläpitää yhteiskunnan palveluita alueilla, joilla etäisyydet ovat pitkiä.
Hän peräänkuulutti myös laajempaa keskustelua lentoliikenteen roolista liikennejärjestelmässä ja katsoi, että alueellinen lentoliikenne tulisi nähdä osana yhteiskunnan kannalta välttämätöntä joukkoliikennettä erityisesti alueilla, joilla etäisyydet ovat pitkiä ja vaihtoehtoja on vähän.
Transportföretagen Flygin edustaja Fredrik Kämpfe.
Uudistuminen vaatii uusia ratkaisuja
Päivän aikana keskusteltiin kestävistä lentopolttoaineista (SAF), sähkölentämisestä ja tulevaisuuden liikkumisratkaisuista. Useat puhujat korostivat, että uusi teknologia tarvitsee tuekseen toimivia liiketoimintamalleja, investointeja ja pitkäjänteisiä päätöksiä, jotta ratkaisut voidaan ottaa käyttöön laajassa mittakaavassa.
Kämpfe nosti SAF:n tärkeimmäksi lyhyen aikavälin keinoksi vähentää lentoliikenteen päästöjä. Hänen mukaansa Pohjoisella Pohjolalla on hyvät edellytykset sekä tuottaa että hyödyntää kestäviä lentopolttoaineita.
Skellefteå Airportin toimitusjohtaja Robert Lindberg korosti käytännön kokeilujen merkitystä. Hänen mukaansa tulevaisuuden alueellinen lentoliikenne tarvitsee uusia liiketoimintamalleja sekä kokonaisvaltaisempaa ajattelua, jossa lentoliikenne nähdään osana laajempaa liikennejärjestelmää.
Robert Lindberg, Skellefteå Airportin toimitusjohtaja.
FAIR 3 vie työn seuraavaan vaiheeseen
Seminaarin lopuksi katse suunnattiin tulevaisuuteen. Merenkurkun neuvoston EAYY:n johtaja Mathias Lindström esitteli hiljattain hyväksytyn FAIR 3 -hankkeen tavoitteita, joka jatkaa FAIR- ja FAIR 2 -hankkeissa tehtyä työtä.
– Nyt on aika ottaa seuraava askel.
Uudessa FAIR 3 -hankkeessa analysoidaan muun muassa mahdollisuuksia kehittää rajat ylittävää julkisesti hankittua lentoliikennettä, laaditaan malleja kustannusten ja vastuiden jakamiseen sekä selvitetään, millaisia oikeudellisia ja hallinnollisia edellytyksiä tulevat ratkaisut Suomen ja Ruotsin välillä edellyttävät.
Lindström totesi, että alueelle on vuosien aikana kertynyt merkittävä määrä tietoa kysynnästä, liikkuvuudesta, teknologiasta ja mahdollisista liikennemalleista FAIR-, FAIR 2-, New North- ja muiden rajat ylittävien aloitteiden kautta.
Hän korosti, että seuraava vaihe on tiedon vieminen käytäntöön. Samalla rajat ylittävä yhteistyö tarjoaa alueelle hyvät mahdollisuudet kehittää ja kokeilla uusia ratkaisuja tulevaisuuden alueelliseen lentoliikenteeseen.
Mathias Lindström, Merenkurkun neuvoston EAYY: n johtaja, esitteli FAIR 3 -hankkeen.
Lotta Rönström North Sweden European Officesta toimi seminaarin moderaattorina.
