Suomen ja Ruotsin välinen virallinen yhteistyö Merenkurkun alueella täyttää 50 vuotta, ja Merenkurkun neuvosto EAYY juhlisti sitä 18.6 Kvarkenfest-festivaalilla Elisa Stadionilla Vaasassa. Ennen festivaalihumua noin 100 hengen kutsuvierasjoukko kulttuurin, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin edustajia sai kuitenkin nauttia vuoropuhelusta, kulttuurista ja mielenkiintoisista puheenvuoroista KvarkenTalks -tilaisuudessa Hietalahden Villassa.
Alueen kulttuuri- ja elinkeinoelämän foorumin teemana oli tulevaisuuden rakentaminen. Merenkurkku on uuden aikakauden edessä, kun siellä liikennöi uusi laiva ja kummassakin maassa on käynnissä tai suunnitelmissa suuria teollisuusinvestointeja. Nämä yhdessä muodostavat edellytykset ruohonjuuritason ja kulttuuriyhteistyön lisäämiselle.
KvarkenTalks -kutsuvierastilaisuuden rennossa tunnelmassa kulttuurin, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin edustajat keskustelivat vilkkaasti. Kuva: Niclas Glasberg
”Jos halutaan kasvua, tarvitaan myös ihmisiä”
Moderaattori Hippi Hovi Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjistä johdatteli keskustelun ensimmäiseen teemaan alueen vetovoimasta ja siitä mitä voimme pohjoismaisesta näkökulmasta saavuttaa yhdessä. Siv Forssén, Västerbottens handelskammare ja Mikael Hallbäck, Pohjanmaan Kauppakamari esittelivät seutujen käynnissä olevia ja tulevia suuria investointeja ja painottivat molemmat, että osaavan työvoiman saaminen on yksi suurimmista haasteista.
– Kuntien ja seutujen on panostettava asukkaiden palveluihin ja infrastruktuuriin, kuten esimerkiksi kouluihin. Västerbotten on vahvaa teollisuusseutua, jonka kasvu on Ruotsin suurinta ja alue on pisimmällä elpymisessä. Työvoimapula on merkittävä, sillä vaikka kaikilla olisi juuri oikea koulutus, ei alueen väkimäärä silti riitä kaikkien yritysten tarpeisiin. Ruotsin sisäisissä muuttovirroissa tullaan näkemään vielä suuria muutoksia, Forssén kertoi.
Hallbäck jatkoi samoista teemoista:
– Meillä Pohjanmaalla on myös manner-Suomen alhaisin työttömyys, eli tilanne on sama kuin Västerbottenin alueella. Kotimaiset kieliryhmät tulevat pienenemään ja vuoteen 2040 mennessä 20 prosenttia asukkaista on kotoisin muualta. Jos halutaan kasvua, tarvitaan myös ihmisiä. Meidän täytyy pystyä houkuttelemaan ja pitämään kiinni kansainvälisestä työvoimasta. Tarvitsemme yhteisen vision siitä, miten voimme olla kansainvälisen työvoiman mallialue, hän totesi.
Kuva: Niclas Glasberg
”Meidän on oltava maailman parhaita siinä mitä teemme”
Vuoropuhelujen toisena teemana oli vienti, liiketoimintamahdollisuudet sekä infrastruktuuri. Region Västerbottenin Rickard Carstedt aloitti kannustamalla ajattelemaan asioita isommin:
– Emme ehkä voi pelastaa maailmaa ilmastonmuutokselta, mutta voimme osoittaa maailmalle, että muutos on mahdollinen. Olemme taitavia digitalisaatiossa, joten meidän on kehitettävä lisää niitä asioita, joissa olemme hyviä. Olemme vasta matkan alussa, mutta meidän on osoitettava muulle maailmalle, missä kaikessa meidän on mahdollista olla kestäviä ja toimia kestävästi.
Viexpon toimitusjohtaja Kristian Schrey painotti, että Merenkurkun alueella on oltava maailman parhaita siinä mitä tekee.
– Suomi elää viennistä, joten meidän on pyrittävä olemaan siinä parhaita. Pandemian aikana yritykset ovat löytäneet digitaalisia ratkaisuja edenneet siinä harppauksin. Resurssipula ja työvoiman puute on kuitenkin jatkunut kauan ja on mennyt vähitellen huonommaksi. Tarvitsemme yrityksissä kaikenlaista osaamista, mutta erityisesti kärkiosaamista ja ihmisiä, joilla on jo valmiit verkostot, hän totesi.
Kuva: Niclas Glasberg
Koulutuksesta tuoretavaraa?
Umeå Universitetin vararehtori Heidi Hansson kantoi erityisesti huolta opiskelijoista, jotka houkutellaan työelämään jo ennen tutkinnon valmistumista:
– Opiskelua ja osaamista on ajateltava pitkällä tähtäimellä ja annettava opiskelijoiden opiskella loppuun. Koulutus tulee olemaan tuoretavaraa ja siksi tarvitsemme jatkossa enemmän myös jatkuvaa oppimista ja seudun kehityksen kriittistä tarkastelua. Pian olemme ehkä siinä tilanteessa, että meillä on seudullamme maailman vanhin akkutehdas. Miten silloin toimimme ja mihin tähtäämme?
Janne Wikström Suomalais-ruotsalaisesta kulttuurirahastosta nosti esille ulkomaisten opiskelijoiden integroimisen:
– Meillä on paljon tehtävää siinä, että teemme helpommaksi jäädä maahan opiskelujen jälkeen.
Kuva: Niclas Glasberg
Yhteistyötä rakennetaan vuoropuheluilla
Kaikki puhujat osallistuivat myös yhdessä Merenkurkun neuvoston puheenjohtaja Joakim Strandin kanssa paneelikeskusteluun, jossa tehtiin yhteenveto esille nousseista keskusteluista ja maalattiin tulevaisuuden kuvaa siitä, mitä Merenkurkun alueella voidaan yhteistyöllä nyt ja tulevaisuudessa saavuttaa.
Panelistit toivoivat EU:lta erityisesti tutustumista alueeseen ja sen maantieteeseen.
– Päättäjien on myös keskusteltava yritysten kanssa ja käytävä läpi mitä yrityksissä tarvitaan. Meidän on itse oltava vahvemmin vakuuttuneita siitä, että meillä on kaikki edellytykset olla maailman elinvoimaisin seutu, Schrey huomautti.
– EU tarvitsee meitä kyllä enemmän kuin me tarvitsemme heitä, sillä meillä on vihreässä siirtymässä maailman tarvitsemaa osaamista, Strand totesi.
Paneelissa heittäydyttiin myös visionääreiksi, kun pohdittiin miltä Merenkurkun alueella näyttää 25 vuoden kuluttua, kun on aika juhlia Merenkurkun yhteistyön 75-vuotisjuhlaa.
– Tuolloin meillä on hotelli keskellä Merenkurkkua ja sinne kulkee tie kummastakin suunnasta, Hallbäck maalaili.
Merenkurkussa on rajat ylittävän yhteistyön kautta paremmat mahdollisuudet kohdata yhteiset haasteet ja tarttua yhteisiin mahdollisuuksiin. Vilkkaiden keskustelujen jälkeen panelistit ja koko yleisö olivat yhtä mieltä: Kaikkein arvokkainta on tavata ja rakentaa yhteistyötä keskustelujen kautta. Tässä Kvarken Talks -tapahtuma onnistui erinomaisesti.
Kuva: Niclas Glasberg
KvarkenTalks -tilaisuuden yhteistyökumppaneina olivat Merenkurkun neuvoston lisäksi Hanaholmen, Pohjanmaan kauppakamari, Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Västerbottens handelskammare, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK ja Viexpo.
Teksti: Johanna Hietikko-Koljonen, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK