Kun tietullitulot eivät riitä – mitä Merenkurkun kiinteän yhteyden toteutus edellyttää
Suuria rajat ylittäviä liikenneinfrastruktuurihankkeita rahoitetaan harvoin pelkillä käyttäjämaksuilla, varsinkaan harvaan asutuilla alueilla. Sama koskee Nordic Connector -aloitteessa tarkasteltavaa kaavailtua Merenkurkun kiinteää yhteyttä Suomen ja Ruotsin välillä, jota pidetään yhtenä mahdollisena Pohjoismaiden resilienssiä ja kasvua vahvistavana yhteytenä. Tämän kokoluokan investointeja perustellaan yleensä laajemmilla yhteiskunnallis-taloudellisilla ja strategisilla hyödyillä. Sama koskee myös muita harvaan asuttujen alueiden rajat ylittäviä infrastruktuurihankkeita.
FLINC hankkeessa tehtävät analyysit perustuvat Väyläviraston vuonna 2025 yhteistyössä Ruotsin liikenneviraston kanssa teettämään toteutettavuusselvitykseen, jossa arvioitiin kuutta teknisesti toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen arvioidut kokonaiskustannukset olivat noin 5–29 miljardia euroa toteutusmallista riippuen.
Mitä analyysi on tähän mennessä osoittanut
Käynnissä olevassa analyysissa tarkastellaan, miten rajat ylittävää suuren kokoluokan infrastruktuuria voitaisiin rahoittaa alueilla, joilla liikennemäärät yksinään eivät todennäköisesti riitä tekemään investoinneista taloudellisesti omavaraisia.
– Aiempi toteutettavuusselvitys osoitti, että kiinteä yhteys on teknisesti mahdollinen ja arvioi sen kustannuksia. Muutamat keskeiset kysymykset jäivät kuitenkin avoimiksi: miten tämän kokoluokan investointi voidaan rahoittaa ja millaisia laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä se tuottaa. Nämä kysymykset ratkaisevat, voidaanko Nordic Connectorin kaltaisia suuren kokoluokan rajat ylittäviä infrastruktuurihankkeita toteuttaa, sanoo Mathias Lindström, johtaja, Merenkurkun neuvosto EAYY ja FLINC-hankkeen projektipäällikkö.
Emil Holmberg, Junior Analyst ja Anders Jungar, PBI Research Institute Oy:n vanhempi konsultti, työskentelevät FLINC-hankkeen rahoitusmalleja ja taloudellista kestävyyttä koskevien analyysien parissa.
Analyysin perusteella Nordic Connectoria tulisi tarkastella laajempana pitkän aikavälin ohjelmainvestointina yksittäisen erillisen liikenneinvestoinnin sijaan. Yhtenä parhaillaan arvioitavana vaihtoehtona on yhteisomisteinen projektiyhtiö, joka perustuisi samankaltaiseen malliin kuin Juutinrauman sillan ja Fehmarnin tunneliyhteyden toteutuksessa.
Väyläviraston selvitykseen perustuva kiinteän yhteyden taloudellinen mallinnus osoittaa, että investoinnin pitkän aikavälin taloudellista kestävyyttä parantaisivat pienemmät investointikustannukset, EU:n yhteisrahoitus, suotuisat rahoitusjärjestelyt sekä ennusteita suurempi liikennemäärä.
– Taloudellinen mallinnuksemme osoittaa, että investoinnista voi tulla kestävä, mutta edellytysten on oltava oikeat: kustannusten alentaminen, EU:n yhteisrahoitus, suotuisat rahoitusehdot sekä nykyisiä ennusteita suurempi liikennekysyntä. Mikään näistä ei ole varmaa, mutta mikään niistä ei myöskään ole täysin saavuttamattomissa. Lopulliset tulokset esitellään FLINC-ohjausryhmälle kesäkuussa 2026, sanoo PBI:n vanhempi konsultti Anders Jungar.
Tutkimuksessa korostetaan myös pankkirahoituskelpoisuuden ja yhteiskunnallisen arvon erottamisen tärkeyttä. Kiinteä yhteys voisi synnyttää laajempia taloudellisia vaikutuksia sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviä strategisia hyötyjä. Nämä vaikutukset eivät tuota suoria tuloja yhteisomisteiselle projektiyhtiölle, mutta ne muodostavat ensisijaisen perusteen julkiselle rahoitukselle ja EU:n yhteisrahoitukselle.
Keskeinen päätöksentekokysymys ei siten ole ainoastaan se, voiko kiinteä yhteys rahoittaa itsensä käyttäjämaksuilla, vaan myös se, ovatko sen laajemmat taloudelliset ja strategiset hyödyt riittävän merkittäviä oikeuttamaan tarvittavat julkiset investoinnit. Laajempia yhteiskunnallisia ja turvallisuuteen liittyviä hyötyjä analysoidaan erikseen FLINC-hankkeen työpaketissa 3.
Mitä seuraavaksi tarvitaan
Rahoituksen näkökulmasta PBI:n analyysi tunnistaa konkreettisia seuraavia vaiheita, kuten TEN-T-statuksen varmistaminen Nordic Connectorille ja sen reitin solmupisteille sekä Suomen ja Ruotsin kahdenvälisten keskustelujen edistäminen hallintomallista, riskienjaosta ja yhteisen projektiyhtiön rakenteesta.
Lopulliset tulokset esitellään FLINC-ohjausryhmälle kesäkuussa 2026 ja julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin tämän vuoden aikana.
Osallistu keskusteluun
Tervetuloa mukaan Wasa Future Festivaliin, jossa esitellään käynnissä olevaa työtä rajat ylittävän infrastruktuurin rahoitukseen ja turvallisuuteen liittyvistä näkökulmista. Tilaisuus “Huomisen Pohjola – kasvua globaaleista jännitteistä huolimatta” järjestetään torstaina 13. elokuuta 2026 kello 13.00–16.15 Mindsquaressa, Wasa Innovation Centerissä Vaasassa. Ohjelma on suomeksi ja ruotsiksi.
Rajat ylittävän suuren kokoluokan infrastruktuurin rahoitukseen liittyvää työtä esitellään myös Almedalsveckan 2026 -tapahtumassa.
FLINC hankkeesta
Työpaketin 1 toteuttaja: PBI Research Institute Oy Merenkurkun neuvosto EAYY:n toimeksiannosta
FLINC (Financing Large-scale Infrastructure – Nordic Connector) on Euroopan unionin osarahoittama Interreg Aurora -hanke, jota koordinoi Merenkurkun neuvosto EAYY. Hanke käyttää Nordic Connectoria tapaustutkimuksena kehittäessään tietoa ja menetelmiä rajat ylittävän infrastruktuurin arviointiin. Nordic Connectorissa tarkastellaan kaavailtua Merenkurkun kiinteää yhteyttä Suomen ja Ruotsin välillä mahdollisena Pohjoismaiden resilienssiä ja kasvua vahvistavana yhteytenä.
Lue lisää FLINC-hankkeesta: kvarken.org/fi/hankkeet/flinc
Tämä artikkeli on osa FLINC-artikkelisarjaa, jossa esitellään työn alla olevia analyyseja ennen lopullisia tuloksia. Sarjan muissa artikkeleissa käsitellään rajat ylittävän infrastruktuurin laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä turvallisuuteen liittyviä näkökulmia.
